sprinttisuunnistaja

Tuomo Mäkelä

Seuraa minua Twitterissä: @tuomomakela
Alkusivu - Harjoittelu - Jutut - Keskustelu - Linkit

16. SM-sprintissä

[ mäksä :: 6.6.2005 ]

16. sija on urani paras sijoitus miesten sarjan SM-kilpailuissa. Vaikka tunnelmat kilpailun jälkeen vaihtelivatkin laidasta laitaan, olen nyt sijoitukseen ja koko sunnuntaipäivään erittäin tyytyäinen.

Karsinta puikkoihin

Karsinta sujui varsin hyvin. Alkumatkasta tulin parille rastille hieman varmistellen, mikä näkyi rastiväliajoista selvästi, vaikka varsinaista virhettä ei tullutkaan. Ajattelin, että parempi hidastaa liian aikaisin kuin liian myöhään. Muuten meno oli vahvaa.

Kympillä tein lyhyellä välillä selvän kulmavirheen, vaikka katsoin jo ennakkoon, että rastilta lähdössä tulee olla tarkkana. Korjasin virheen nopeasti, eikä ajan hukkaa tullut kuin 5 sekuntia. Toisen viiden sekunnin virheen tein toiseksi viimeisellä, kun juoksin sujuvasti kauas loistaneelle viereiselle lipulle. Onneksi tuli koodi katsottua.

Pääsin helposti finaaliin. Olin karsinnan kolmas ja suoritus oli mielestäni hyvä. Suurimmalla osalla väleistä sujuvuus oli kohdillaan.

Epävarmuutta ennen finaalia

Vannoin viime vuonna, että vetäisin karsinnan pintakaasulla, jotta jaksaisin juosta finaalissa paremmin. Paljoa en kuitenkaan uskaltanut löysäillä. Vaikka matka taittui helposti, maalissa tuntuivat voimat käytetyiltä. Ehkä oli parempi olla leikkimättä. Eroa B-finaaliin jäi 40 sekuntia.

Olin aiemmin arvioinut, että plakettisija olisi täysin omissa käsissä. Hyvänä päivänä, hyvällä juoksulla jäisin puoli minuuttia kärkeen. Se riittäisi. Verryttelyssä ei juoksu kulkenut. Jalat olivat lyijyä. Yritin juosta rennon vedon. Edes alamäessä ei tuntunut hyvältä. Totesin pelin menetetyksi.

Olin pettynyt. Yritin löytää fiilistä. Ajattelin, että muut ottavat koukkua. Muillakin painaa. Puhtaalla juoksulla 20 joukkoon. Helposti.

Väsynyt mies finaalissa

Ykkösrastin näki jo mallikartasta määritteiden avulla. Se meni hyvin. Kakkoselta neloselle oli kaikilla rasteilla pientä epävarmuutta, vaikka rastit hyvin löytyivätkin. Neloselta lähdössä tuli ensimmäinen virhe. En katsonut koko väliä. Ensimmäisessä tien risteyksessä vasta oivalsin, että suoraan ei pääse. Löin lossit pohjaan ja tein valinnan kunnolla. Hävisin ehkä viisi sekuntia. Moni taisi ottaa tässä kohtaa enemmän. Olisi pitänyt opetella aidanraot etukäteen.

Suunnistin seuraavia välejä mielestäni hyvin, vaikka juoksu olikin raskasta. Seiskalle tein ratkaisuni valinnasta vasta risteyksessä, josta kaarsin ylös mäkeen. Kymppivälille ei oikein ollut mitään valintaa.

Yleisörastille otin tietoisesti valinnan vasemmalta. Selkeä valinta kovalla pohjalla sopii väsyneelle miehelle. Taisin olla niin puhki, etten jaksanut edes suunnistaa. Koukkasin aidan jälkeen suoraan pururadalle, vaikka minun piti juosta kentän laitaan. Tajusin virheen liian myöhään. Ei kannattanut enää kääntyä. Ajattelin vetää ensin vallin yli alkuperäiselle valinnalle, mutta metsäoikaisu näytti huonolta. Se olisi ehkä sittenkin kannattanut. Hävisin ainakin kymmenen sekuntia. Mårelle 17. Lopussa keskityin kunnolla ja juoksin sujuvasti.

Pohjilta ylös

Maalissa lopun virhe harmitti. Arvelin, että se olisi maksanut monta sijaa. Juoksu oli ollut koko matkan tahmeaa. Viime vuonna sentään alussa kulki. Kahdenkymmenen sekunnin virheillä olin silloin 32. Ajattelin, että sijoitus olisi samaa luokkaa. Jotain muuta haettiin. Lähdin verryttelemään. Juoksentelin yksikseni melkein puoli tuntia.

Kysyin ennen pesulle lähtöä Nurmisen Antilta, tiesikö hän, mones olin ollut. Hän kiisti, mutta sanoi sitten, että ehkä jotain 17 ja 20 välistä. Ei voi olla. Menin tulostaululle. Silmäilin listan nopeasti läpi. Oma nimi löytyi häntäpäästä. Kuten arvelinkin. Se oli lähtölista. Hain eteeni oikean paperin. Sija oli 16. Yhtäkkiä olin varsin tyytyväinen.

Minulla ei ollut mitään jakoa plaketeille. Jäin jalalla. Hävisin Taanilalle 25 sekuntia. Yhtä selvää virhettä lukuun ottamatta meno oli tasapaksua. Käkeen tuli jatkuvasti, mutta ei liian kovaa. Sinänsä virhe ei juuri sijoissa näkynyt, koska erot olivat yllättävän suuret. Moni pelasi itsensä ulos virheillä. Toiset eivät taas jaksaneet suunnistaa pisteeseen. Tai lukea koodeja. Mutta laji on suunnistus ja pelin henki sen mukainen.

Sivutuotteena sunnuntaipäivästä tulee myös rankisijan nousu. Voi huoletta ilmoittautua Fin5:lle. Online-rankin kolmeen kilpailuun on kulutettu aikaa rapiat 37 minuuttia. Pitäisiköhän erikoistua?

Kisasivut ja Reittihärveli.


Ei kommentteja    ::    Kommentoi