sprinttisuunnistaja

Tuomo Mäkelä

Seuraa minua Twitterissä: @tuomomakela
Alkusivu - Harjoittelu - Jutut - Keskustelu - Linkit

Viestiplaketeilla

[ mäksä :: 20.9.2005 ]

Olin etukäteen kahden vaiheilla, pitäisikö kausi lopettaa SM-viestiin. Ajattelin, että jos viikonloppu menee hyvin, niin sitten en ainakaan lähde SM-yöhön rimpuilemaan. Kun pikamatkan karsinnan jälkeen jouduin etsimään nimeäni kymmenennen sijan huonommalta puolelta, oli viikonlopun onnistuminen kokenut vakavan takaiskun. Pikamatka oli ollut päätavoitteeni ja etukäteen olin suhtautunut varsin luottavaisena mahdollisuuksiini hyvään sijoitukseen.

Mutta niin lehti kääntyi. Viestin kolmannella osuudella tein kauden parhaan viestijuoksuni ja pääsimme plaketeille, viidensiksi. Tähän voi olla varauksettoman tyytyväinen. Loppukausi lenkkeillään.

Viesti hyvin käyntiin

Aikaisemmista vuosista poiketen meidän joukkue ei ollut selvillä ennen kuin se valittiin. Sashan piti ehtiä illaksi Pietariin ja matkustusaikataulu sanoi, että sen olisi pakko aloittaa. En tiedä, olisiko hän muuten ollut ankkurina. Nyt ainakin tuntui, että kukaan kotimaisista erityisesti hinkunut tehtävään. Tai no, Mädistä en tiedä. Itse yritin puhua ankkuriosuutta Sunalle, kun en kokenut olevani riittävän hyvässä kunnossa ja niinhän se kääntyi, että pääsin kolmannelle. Toinen osuus annettiin Macolle, vaikka luulin, että Mädi olisi ykkösessä. Mädi oli hyvässä kunnossa, mutta ehkä Maco laskettiin varmemmaksi suunnistajaksi. Varman päälle pelattiin...

Viesti lähti varsin hyvin, kun Sasha kiri vaihtoon viiden miehen kärkiletkassa. Toisella osuudella Maco putosi alun jälkeen kärkiporukasta ja rysäyttäessään neljänneksi viimeiselle minuutin pummin, pääsi Salmen vetämä takaa-ajoletkakin ohi.

Alussa selät kiinni

Katselin vaihtopuomilla lähtöselvitystä hieman huolestuneena. Tussi, Ryksä ja Delta vetivät edellä ja Maco oli antanut siimaa puoli minuuttia. Vaihtopuomilla karttaa kurottelivat Fagerudd, Tervo ja Noponen. Tähän letkaan pitäisi vielä ehtiä. Tuntui, että aika hiljaista saattaa olla. Ennen kuin sain kartan, huomasin Fincken lähtevät heti kantaan.

Ykkösvälin alussa ohitin nopeasti JRV:n ja Orientin linkkimiehet. Sain eteen lähteneen kolmikon näkyviin, mutta metsän tihetessä selät taas katosivat. Välin lopussa näin taas heidät nousemassa rastimäkeen. Kakkosvälin alun juoksin Noposen jälkiä, joka veti toiselle hajonnalle, mihin myös Fincke ryntäsi leimaamaan. Otin S-P:n selän ja pian Tervo sekä Kimi koukkasivat sivusta samalle uralle. Juoksin kahdelle ensimmäiselle välille osuuden pohjat ja olin aivan puhki.

Hyvin mukana matkassa

Kimi ja Tervo juoksivat alun samaa hajontaa. Annoin poikien tehdä työt ja keskityin mutkien oikomiseen. Olin kuitenkin ihan hyvin kärryillä suunnistamisessa. En lukenut rastinottoja, mutta sen verran, että tiesin olevani matkalla omalle rastille. Suunnistus oli tavallaan aika simppeliä. Selkeitä muotoja oli kokoajan luettavana. Pari rastia oli tosin kolossa.

Noposella ja Finckellä oli pohjoisosa lyhyempää hajontaa. Ensimmäiselle väliaikarastille tultaessa Noponen tuli takaisin letkaan. Fincke taisi olla vähän perässä ja seuraavalla rastilla hän otti kiireessä leiman väärältä rastilta, kun hänellä oli ainoana eri hajonta.

Vauhtia vähän lisää

Koko alkumatkan tuntui pahalta. Ei kai se vauhti mitään häikäisevää ollut, mutta kun vedin alussa pahasti hapoille, niin en palautunut siitä missään vaiheessa. 51:ltä toiselle väliaikarastille mentäessä Tervo ja Kimi taisivat nähdä Pipon selän ja lisäsivät vähän vauhtia. Siinä vaiheessa se vähän oli vähän liikaa.

Kadotin Tervon ja Kimin selät, kun he hyppäsivät seuraavalla välillä tieltä metsän puolelle. Seuraava rasti näytti pahalta ja toivoin, että he tekisivät pienen virheen, niin voisin päästä uudestaan letkaan. Juoksin välin hyvin ja näin Pipon ja Kimin, kun he pudottivat rastille. Olin kaksikymmentä sekuntia perässä. Sen jälkeen ei poikia näkynyt.

Jälkeenpäin katsoin, että Kimi oli juossut kahdelle välille, joissa putosin, viestin nopeimmat rastiväliajat. Tervolla oli takarinteessä eri rasti ja hän oli ollut toisella hajonnalla viestin nopein.

Loppu yksin

Seuraavalle välille rinteessä en löytänyt hyvää kulku-uraa. Rastilla pudotin vielä käyrän verran liian alas ja tein viestin ainoan virheeni. Kolmanneksi viimeiselle mentäessä ajattelin vain, että nyt ei saa tulla virhettä. Toiseksi viimeiseltä lähtiessä näin Tervon juoksevan karttakädessä vaihtopuomille. Siellä pitäisi nyt olla, ajattelin.

Tavallaan harmitti, etten pysynyt letkassa. Suna olisi saanut ainakin alussa apua muilta, kun nyt hän joutui lähtemään yksin. Sitten kun tajusin, että ero kymmenenteen sijaan oli venähtänyt kolmesta sekunnista melkein neljään minuuttiin, tuntui vähän paremmalta.

Väisänen ja Hubmann paperia

Suna juoksi ankkuriosuuden hyvin, varsinkin kun ottaa huomioon, että hän juoksi suurimman osan matkasta yksin. Kakkosväli Novikovin perässä ja sitten viidenneksi viimeisellä, samassa paikassa, jossa minä lopullisesti kadotin Fageruddin, tuli Hubmann Sunaa vastaan.

Se on hauska lukea tuloslistasta kärkipään joukkueiden ankkureiden nimiä. Kuka ei kuulu joukkoon? Ja niin vaan, kun Väisänen ja Hubmann koukkasivat kolmanneksi viimeistä, Suna korjasi viitospaikan kotiin. Parasta oli kuitenkin Väisäsen kommentti Ryksän sivuilla: ?Itse en tiennyt että Suna oli miesten sarjassa.?

Hajonnoissa hämminkiä

Kilpailun jälkeen pientä epätietoisuutta aiheutti väärästä radasta aiheutunut hässäkkä, mutta sinänsä se ei itseä paljoa harmita, koska sillä ei suoranaista vaikutusta ollut joukkueen suoritukseen.

Muutenkin hajonnat ja hajontakaavio oli aika yksinkertainen. Meillä oli TuMen kanssa sama hajonta lähdöstä maaliin. Entä jos Mädi olisikin ollut toisella? Hän olisi saattanut oivaltaa, että Sirmaisin selkä olisi tänään oikotie otsikoihin...

Myös hieman ihmetyttää Terän kikkailu numeroiden kanssa. Onko kaikilla seuroilla oikeus juoksuttaa parhaita miehiään, missä joukkueessa tahansa? Hajontakaaviohan on yleensä luotu siten, että ennakkosuosikkeina starttaavilla pienillä numeroilla on kaikilla eri hajonta, mutta jos joku kärkijoukkueista juokseekin suurella numerolla, on tällä joukkueella mahdollisuus saada sama hajonta toisen kärkijoukkueen kanssa. Nythän Terän joukkuekikkailuissa ei tällaista aspektia ollut, mutta huomion arvoista on kuitenkin se, että Terän ykkösellä oli TuMen kanssa sama hajonta kahdella viimeisellä osuudella. Mutkahan putosi Jonnen kyydistä kolmannen osuuden lopussa, kun heille osui eri hajonta.

Kaikkiaan nyt on aika tyytyväinen olo. Tähän on hyvä lopettaa kausi. Sen verran aion käydä lenkillä, että kehtaan 25mannassa juosta ykkösessä, mutta se ei ole paljoa se.

Kisasivut


Ei kommentteja    ::    Kommentoi