Tuomo Mäkelä

Kirje joulupukille, osa 1

Joulu lähestyy. Epätoivoisen urheilijan on menestyksen tiellä käytettävä kaikki mahdolliset oljenkorret. Tällä kertaa otan käyttöön lapsuusvuosien perusvalinnan eli kirjeen joulupukille.

Rakas Joulupukki,

Tänä vuonna en pyydä paljoa. En halua urheiluautoa, lottovoittoa tai mallityttöystävää. Vain kaksi pientä toivetta, joiden toteutuminen ei ole omissa käsissäni. Siksi toivonkin, että juuri Te voisitte auttaa pientä ihmistä suunnistusmaailmassa:

Ensinnäkin talven säät kuntoon. Joka perkeleen talvi täytyy Etelä-Suomeenkin tulla jotain 20 asteen pakkasia. Kuka hullu sellaisella säällä lähtee lenkille? Munathan siinä jäätyy. Jos pakkasta täytyy olla, niin maltilla. Mieluiten tietysti koko talvi plussalla. Mutta sitten joko tai, eli loska- ja jääkelit täysin pannaan. Ne jos mitkä on perseestä.

Ja toiseksi Angelniemen Ankkurin miestenryhmän joka jannun harjoittelumotivaatio kuntoon. No okei, ei vaadita mahdottomia, Ollin voit unohtaa, mutta yli kymmenen jätkän pitää olla keväällä iskussa, niin että Tiomilaan saadaan joukkue kasaan ilman keräilyeriä.

vastaustanne odottaen
Tuomo Mäkelä
suunnistaja

Lähetin kirjeen kohti Korvatunturia alkuviikosta. Postissa postimaksua maksaessani alkoi tätiä tiskin takana hymyilyttämään. Hetken kelasin ennen kuin tajusin. Niin, ajatelkoon kukin mitä tahtoo.

Ei kommentteja    ::    Kommentoi