SM-normaalimatka juostiin vuonna 1997 Ponsassa. Edellisenä vuonna olivat vielä testikilpailut käytössä ja silloin ei SM-kilpailupaikkaa irronnut. Nyt olin hakemassa urani ensimmäistä SM-finaalipaikkaa. Kausi oli siihen mennessä sujunut hyvin ailahtelevasti.
Kilpailu alkoi ihan hyvin. Kolmoselle asti kaikki meni kutakuinkin puikkoihin. Tein kolmosella muistaakseni pienen koukun ja saavuin pukille vähän väärästä suunnasta. Tästä hämääntyneenä tempaisin rastilta suoraan pohjoiseen, vaikka suunnitelmana oli lähteä länteen. Silloisella suunnistustekniikalla oli ainokaisena ajatuksena, että lopulta tulee tie vastaan. Matkan edetessä huomasin, ettei suunta ollutkaan oikea, mutta vasta aukolla tajusin olevani puoli kilometriä pohjoisessa.
Muistaakseni pidin itseäni kohtuullisena juoksijana, enkä luovuttanut. Lisää vauhtia, niin kaikki on vielä mahdollista. Nelosta koukkasin vielä rastilla ja yllättäen vitonenkaan ei ihan suoraan löytynytkään. Kutoselle ja seiskalle taas malttia löytyi, mutta kasivälin alamäkeen ei. Vedin kolmesataa metriä pitkäksi yhtä pitkää väliä.
Tulokseksi sain lopulta hylsyn. En vieläkään tiedä mistä se on voinut tulla. No, eipä sillä juuri merkitystä ole, sillä olisin jokatapauksessa hävinnyt 20 minuuttia keulaan ja muistaakseni 10 finaalipaikkaankin. B-finaali oli myös aikamoista häröilyä, mutta top 10:een en sitä kelpuuttanut. Vähäsen Elmeri hoiti voiton kotiin 20 minuutin pinnassa olleella ajalla. Itse puolestani käytin aikaa 43 minuuttia.
Ei kommentteja :: Kommentoi