B-finaalipaikka ja viestiplaketti
[ mäksä :: 25.9.2007 ]
SM-keskimatka harmittaa yllättävän vähän. Ei oikeastaan ollenkaan. Lähinnä huvittaa. Naurattaa. Miten huono suunnistaja sitä oikeasti onkaan? Todella huono.
Luulin, että SM-yö oli pohjanoteeraus. Kenties se olikin. Ykkösvälin roiskimisia ajatellessa on vaikea olla hymyilemättä. Mutta rehellisesti sanottuna ei keskimatkan suunnistus ollut juuri kauniimpaa. Samanlaista ampumista käsivaralta.
Karsinnan reittihärveli
En tiedä, miksi siinä kävi niin. Ykkösvälillä luin heti supan harjuksi ja juoksin hieman sivuun viivasta. Paikallistin itseni kahdesta kumpareesta väärin. Huomasin, ettei aivan täsmää ja iski epävarmuus. Aukko loisti vasemmalla ja tiesin, että oikealle pitäisi kaartaa. Vedin harjun päälle ja käänsin vasta rastille. 15 sekunnin virhe. Selät karkasivat edessä ja heti tuli kiireen tunne.
Supat eivät oikein auenneet. Vedin kovaa ja yritin yksinkertaistaa niin paljon kuin pystyin. Kakkosvälillä tein todellisen taitosuunnistajan valinnan ja ladoin kangasta pitkin polulle asti, josta käänsin 90 astetta kohti rastia. Kolmosvälillä piti vetää tylysti kuviorajalle ja siitä rastille. Vihreä metsä oli hyvin juostavaa ja valkoinen metsä paistoi takana. Oikaisin kulmaa, lähdin seuraamaan väärää tiheikön reunaa ja leivoin siihen miltei minuutin virheen.
Löin isoimman vaihteen silmään. Neloselle taas taitosuunnistajan valinta korkeimman kohdan kautta, kun en ollut sata varma kummalla puolella rasti oli. Vitoselle ladoin kangasta pitkällä askeleella. 100 metriä ennen rastia ylitin polun oikeasta kohdasta. En lähtenyt lukemaan enempää. Vedin periaatteessa suunnalla ympyrän keskelle. Rasti tuli aikaisin vastaan, mutta siinä olikin väärä koodi. Pasmat menivät hieman sekaisin. Jatkoin eteenpäin, mutta tulin sivuun, enkä nähnyt painaumassa ollutta lippua. En saanut itseäni paikallistettua ja lähdin väärään suuntaan. Rastille palatessa saattoi virheeksi merkitä jo täyden minuutin.
Seuraavat välit sujuivat vaihteeksi hyvin. Vitoselta kympille en jäänyt itse Thierryllekään kuin kaksi sekuntia. Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Pitkän välin rastinotto tuli suoritettua heittämällä ja rinteessä sai taas levitellä karttaa huolella. Toiseksi viimeistäkin piti vielä tempoa pitkäksi.
Virhettä kertyi kolmisen minuuttia. Kolme minuuttia avoimessa ja hyväkulkuisessa suppamaastossa, jollaisessa suunnistamista on harjoiteltu pitkin vuotta. Olisiko pää ollut jo hieman puhki kaudesta? Ei ollut nälkää suunnistaa ja piti roiskia. Toisaalta tuntui, etten osannut suunnistaa siinä vauhdissa, jota halusin juosta.
Satunnaisena huomiona mainittakoon, että neljästä keskimatkan karttanäytteistä kahta ei löytynyt karsinnan eikä finaalin kartasta ja yhdestä, joka oli otettu finaalimaaston pohjoisosasta, puuttui vihreä viivoitus, jota lopullisessa kartassa oli sillä kohdalla reilusti.
Viesti
Oli varsin esimerkillistä toimintaa, että SM-viestin hajontakoodi oli kirjoitettu kartan taakse numeron ja osuuden alle. Viitoituksen varresta saattoi valistuneen arvauksen tasolla sanoa, että joka neljännellä joukkueella olisi kahdella viimeisellä osuudella sama hajonta.
Mädi tuli vaihtoon Tölkkö ja Toivio perässään. Deltan kakkosen numero oli 24 ja meidän 12. Valistunut arvaus sai lisävahvistusta. Kalevan Rastin kakkonen ei mahtunut laskukaavaan, mutta Mädi kertoi puomilla, että Hernelahdella olisi kakkoselta maaliin sama rata. Ehkä rivien välistä oli luettavissa toive, etten vain itse rupeaisi suunnistamaan.
Ykkösvälillä luulin jo, että minulla olisi ykkönenkin Miikan kanssa sama, mutta ennen rastia jouduin siirtymään ulkokaarteeseen. Näin Kärnerin ja Bäckmanin rastilla. Gononkin liittyi kakkosvälillä letkaan. Kuten myös Miika, joka ei onnistunut hyödyntämään lyhyttä hajontaa.
Bäckmanilla olisi ollut koko matkan sama rata, mutta hän jäi pummaamaan kolmosta. Gonon otti siinä kohdassa meidän hajonnalta viikonlopun toisen hylsynsä ja jäätyään hieromaan omaa nelostaan katosi meidän letkasta.
Jalkoja olisi ollut, mutta lahtelaismaastossa niiden hyödyntäminen ei ollut helppoa. Toisaalta sen verran järkeä minullakin oli, etten vetämään erehtynyt, kun kuitenkin tiedossa oli, että samaa rataa kierretään.
Silti melkein onnistuin pelin mokaamaan. Viidenneksi viimeiselle mennessä pitkässä aukon ylityksessä otin huonon linjan ja hävisin 15 sekuntia. Kärnerkin oli jostain syystä antanut siimaa Miikalle, joka puolestaan pidensi loikkaa tajuttuaan, että eroa taakse todella oli syntynyt. Seuraavalla välillä näin Miikan selkää vain ajoittain ja hetkittäin jo pelkäsin, että kadottaisin yhteyden kokonaan. Kolmanneksi viimeiselle mennessä paita alkoi kuitenkin lähestyä ja rastilla olin jo aivan kannassa. Välin toiseksi viimeiselle olin lukenut ennakkoon ja pääsin siinä lopulta helposti ohi.
Seitsemäs sija oli kelvollinen tulos. Ankkuriosuudella ei ainakaan parempaa ollut otettavissa, joten omaan päivään voi siinä mielessä olla tyytyväinen.
Kausi on käytännössä ohi. Loput kisat menevät omalla painollaan. Toisaalta jalkoja olisi, joten ajattelin ensi viikolla päättää, josko vielä jonkin haasteen kalenteriin laittaisi. Ei kuitenkaan suunnistuksellista. Pää ei jaksa enää sellaista.
Keskimatkan kisasivut ja SM-viestin kisasivut.
Kommentoi
mäksä - 4.10.2007 klo 11.11
Nelonen - 3.10.2007 klo 23.03
pauke - 2.10.2007 klo 14.52
mäksä - 1.10.2007 klo 14.26
007 - 1.10.2007 klo 9.27
mäksä - 30.9.2007 klo 13.50
007 - 30.9.2007 klo 11.09
pauke - 29.9.2007 klo 20.14
mäksä - 27.9.2007 klo 4.20
H - 26.9.2007 klo 12.31
Viina-Piru - 25.9.2007 klo 20.24
mäksä - 25.9.2007 klo 18.54
poikien matka - 25.9.2007 klo 17.15
pauke - 25.9.2007 klo 14.58
mäksä - 25.9.2007 klo 14.05
jalat - 25.9.2007 klo 12.44
|