sprinttisuunnistaja

Tuomo Mäkelä

Seuraa minua Twitterissä: @tuomomakela
Alkusivu - Harjoittelu - Jutut - Keskustelu - Linkit

Pohjalta nousussa

[ mäksä :: 25.5.2008 ]

En vieläkään ole varma, mikä talvella meni vikaan. Karkasiko harjoitusrasitus jossain vaiheessa käsistä? Harjoittelinko liikaa pienessä flunssassa? Vai tarttuiko minuun jokin flunssan jälkitauti?

Kaikki ei kuitenkaan maaliskuussa ollut kunnossa. Sykkeet olivat jatkuvasti koholla, enkä palautunut normaalisti. Yritin korjata tilannetta levolla. Pelasin varman päälle. Menetin kevään kilpailukauden, mutta varmistin itselleni edellytykset olla koko loppukauden kunnossa. Joskus mietin, mitä olisi tapahtunut, jos olisin vain lyönyt pökköä pesään. Tuskin paremmin, sanon itselleni tietämättä koskaan totuutta.

Harjoituspäiväkirjani ei ole talven jälkeen näyttänyt urheilijan kirjoittamalta. Tuntipylväät ovat pysyneet matalina, eikä yksittäisiä kovia harjoituksiakaan löydy. Todellisuudessa olen kuitenkin yrittänyt tosissani.

Elimistöni ei vain olisi kestänyt kovempaa harjoittelua. Huhtikuun puolivälissä tulin heti kipeäksi, kun juoksin 4*1000m tosissaan. Jos sellainen harjoitus oli jo elimistölle liikaa, millä se olisi kestänyt yhtään enempää?

Vähitellen olen kuitenkin pystynyt nostamaan harjoitusmääriä ja tekemään yksittäisiä harjoituksia kovempina. Viimeiset pari viikkoa harjoituspäiväkirjassa alkavat näyttää taas harjoittelulta. Juoksukin on pitkästä aikaa kulkenut ja sykkeet ovat olleet alhaalla.

Harjoitteluni on viime viikkoina ollut yksipuolista. Se on ollut tietoinen valinta. Olen suunnistanut vähän, koska en usko, että taitoharjoittelun laiminlyömisellä on lyhyellä tähtäimellä merkitystä. Sen sijaan olen yrittänyt kehittää juoksuvauhtiani tiellä. Sitä kautta saan helpoiten itseluottamusta ja toisaalta sitä tarvitaan myös SM-sprintissä, mistä on muodostunut kevätkauden pääkilpailuni.

Tavoitteena plaketti

SM-sprintti on tänä vuonna kiinnostava tapahtuma. Ensimmäistä kertaa kilpailu ei ole puhdas metsäsprintti. Kenties Nastolan keskusta ei kuulosta yhtä hohdokkaalta sprinttiareenalta kuin vaikkapa Tammisaaren vanhakaupunki, mutta sprintin tuominen rakennettuun ympäristöön muuttaa väistämättä kilpailun luonnetta. On mielenkiintoista nähdä, kuinka lähelle katsastusprinteissä nähtyä tiivisrytmistä rastinpoimintaa, SM-sprintissä nyt mennään.

EM-kilpailujen osumisella SM-sprintin kanssa päällekkäin on vaikutuksensa myös kilpailun tulosluetteloon. Yhdeksän maajoukkuemiehen jääminen kilpailusta pois tuo lisää tilaa kärkisijoille. Mikäli olisin huippukunnossa, olisi ainoa mahdollinen tavoitteeni mitali. Vaikka vauhtini onkin ollut paranemassa, en ole vielä huippukunnossa. Viime viikkojen harjoitukset ovat olleet lupaavia, mutta olen liiaksi ajatuksissani peilannut tuntemuksiani kevään tuskaisiin harjoituksiin. Poimiessani harjoitusvauhteja ja kommentteja viime kesän harjoituspäiväkirjasta, joudun myöntämään, ettei samanlaista lentoa ole askeleeseen vielä löytynyt.

Toki, kilpailuun on vielä viikko aikaa ja jokainen päivä kuluu edukseni. Vaikka viime kesänäkin huippukunto putkahti lopulta esiin varsin yllättäen, taitaa nyt mitalivauhtiin viikko olla liian lyhyt aika. Plaketti kuulostaa tällä hetkellä realistiselta tavoitteelta. Sen verran itseeni kuitenkin luotan, että mikään vähempi olisikin pettymys.


Ei kommentteja    ::    Kommentoi