sprinttisuunnistaja

Tuomo Mäkelä

Seuraa minua Twitterissä: @tuomomakela
Alkusivu - Harjoittelu - Jutut - Keskustelu - Linkit

Korkeintaan kohtuullinen suoritus

[ mäksä :: 8.11.2015 ]

Vuosi siitä, kun päätin nostaa jalan kaasulta, olen tyytyväinen tekemääni päätökseen. Urheileminen omia rajoja testaillen ehti tarjota paljon elämyksiä mieltä kalvaneista epäonnistumisista huikeisiin onnistumisiin, mutta alkukesän syrjähyppy totiseen urheilumaailmaan antoi sinetin faktalle, että ne ajat ovat ohi.

Järkevällä harjoittelulla sain kuitenkin itseni hyvään kuntoon ja kilpailuja oli mukava kiertää ennemminkin parhaita haastaen kuin voittoja hakien. Haastajan roolissa myös mestaruus SM-sprintistä tuntui erityisen makoisalta.

Kolme vuotta maajoukkueessa töiden ohessa ei ollut kaikkein helpoin yhdistelmä. Se vaati hyvää suunnitelmallisuutta ja kurinalaisuutta, kuten myös ymmärrystä ja joustavuutta työnantajalta. Toisaalta, 2012 ja 2013, kun monien vuosien yrittämisen jälkeen salaa unelmoimani mahdollisuudet maailman kärjen haastamisesta muuttuivat todellisuudeksi, oli draivi suunnistukseen jotain aivan käsittämätöntä.

Pystyin kuitenkin hoitamaan molemmat ruudut varsin hyvin. Olin omasta mielestäni tehokas töissä ja onnistuin kehittymään suunnistajana. Työt antoivat myös sopivaa perspektiiviä elämään ja urheiluun: Jos viikonloppuna kilpailut menivät penkin alle, saattoi taas maanantaina toimistolla koodia vääntäessä yrittää olla parempi ihminen. Ehkä toisinaan homma toimi myös päinvastoin.

Viimeinen vuosi on kuitenkin opettanut, että olin osittain väärässä. Saatoin olla toimistolla ahkera, mutta tietotyöläiselle se takaa korkeintaan kohtuullisen suorituksen. Ei ahkeruudesta mitään haittaa ole, useimmiten ainoa järkevä asia on yrittää tehdä työt tehokkaasti valmiiksi, mutta aina välillä pitäisi löytää ideoita ja oivalluksia töiden järkeistämiseen ja tehostamiseen. Niiden avulla onnistuminen on mahdollista siirtää seuraavaan kertaluokkaan.

Ei varmasti ole kiellettyä tehdä oivalluksia työpäivän aikana, mutta kun hektisinä työpäivinä ajatukset pyörivät enimmäkseen yksityiskohdissa, on vaikea samalla löytää uusia näkökulmia suurempiin kokonaisuuksiin. Itsellä parhaat ideat syntyvät usein juoksulenkillä, kun ajatus kulkee rentoutuneesti, ja viikon ongelmat ja keskustelut nivoutuvat mielessä oikeaan järjestykseen.

Jos fokus vapaa-ajalla on irti työasioista, jää liian monta hyödyllistä - ja hyödytöntä - ajatusta läpikäymättä. Kyllä ideoita yhtä lailla ennenkin syntyi, mutta silloin niillä hienosäädettiin harjoitusohjelman treenipalettia ja löydettiin uusia kikkoja kilpailuvalmistautumiseen. Tuskin on haittaa ollut siitäkään, että World of O on vaihtunut JavaScript Weeklyyn ja Tyyppimuunnoksen podcastiin.

On lopulta haastavaa arvioida, miten oma onnistuminen on vuosien aikana kehittynyt. Työelämä on tiimipeliä, eikä oman onnistumisen mittaaminen ole ollenkaan niin yksinkertaista kuin yksilöurheilussa. Vielä kun Lyytin toimistolla TK-tiimin koko on kolminkertaistunut kuuteen henkeen ja uudet ohjelmointikirjastot, frameworkit ja palvelut avaavat uusia tapoja tehdä asioita, ovat ratkaistavat ongelmatkin muuttuneet viime vuosina nopeasti. Oman suorituksen kannalta keskeiset peruspilarit pysyvät kuitenkin vuodesta toiseen samoina: määrätietoisuus, pitkäjänteisyys ja kyky oppia uutta. Näiden periaatteiden omaksumisesta ei huippu-urheilusta ainakaan ole ollut haittaa.


Ei kommentteja    ::    Kommentoi