sprinttisuunnistaja

Tuomo Mäkelä

Seuraa minua Twitterissä: @tuomomakela
Alkusivu - Harjoittelu - Jutut - Keskustelu - Linkit

Vahinkovakuutus kuntoon

[ mäksä :: 25.3.2003 ]

Vahinkoja sattuu aina. Siksi niihin kannattaa varautua etukäteen - kannattaa hankkia vahinkovakuutus. Parhaillaan olen hankkimassa itselleni tee-se-itse-vakuutusta viestisuunnistukseen. Vakuutuksen ymmärtämiseksi otetaan yksinkertainen esimerkki:

Kaveri juoksee letkassa. Letka saapuu rastille. Koodi ei täsmää, mutta muut leimaavat ja jatkavat matkaa. Näitä sattuu. Toisille harvemmin, minulle useammin. Kaveri paikantaa itsensä ja juoksee varmasti omalleen. Sitten tutkitaan vakuutuksen toimivuutta. Silloin, kun vakuutus ei ole voimassa on totuus kova, mutta oikeudenmukainen. Elleivät edellä menevät tee virheitä, niin loppumatka sujuu takajoukoissa. Jos vakuutus taas on voimassa, niin sitten lisätään vauhtia ja juostaan edellä menijät kiinni. Yksinkertaista, mutta tehokasta.

Siis nyt haetaan pelivaraa. Se on niitä asioita, joita kaipaa vasta silloin kun ne puuttuvat. Viime keväänä kaipuu oli raastava. Syksyllä, kun tarvittaessa löytyi loikkari ohituskaistaa varten, niin viestijuoksujen taso oli kevääseen verrattuna pilvissä. Ja onhan siitä hyötyä muuallakin kuin letkoja kiinni kelatessa. Jos pystyy juoksemaan helposti kolmen minuutin vauhtia, niin kolmen ja puolen vauhti on lasten leikkiä.

Keskiviikosta lähtien olen juossut 400 metrin vetoja. Ensimmäinen kerta oli tunnustelua. Muutaman kerran kangistuin lopussa ja juoksu oli väkinäistä. Luulin juosseeni vetoja liian kovaa. Toisella kerralla ymmärsin, että ongelma ei ollut ollut vauhdissa vaan miehessä. Perjanaina vedot olivat rennompia ja myös hieman kovavauhtisempia. Sama kehitys jatkui myös sunnuntaina.

Viime sunnuntain vetoharjoitus oli olosuhteiltaan aivan oma lukunsa. Juoksen vetoja hieman syrjäisellä ja maisemiltaan melko tylsällä pyörätiellä. Normaalisti, kun aamupäivällä joutuu yhdellä vedolla ohittamaan korkeintaan pari jalankulkijaa, niin sunnuntaina jalankulkijoita oli jatkuvasti toistakymmentä. Olisihan se pitänyt arvata. Ilma oli täydellinen ja olin liikkellä sopivasti formuloiden jälkeen. Kaikesta huolimatta tilaa löytyi myös minulle, vaikka hieman joutuikin pujottelemaan.

Kokonaisuutena on havaittavissa, että elimistö ei ensimmäisellä kerralla ollut kovinkaan hyvin valmistautunut tämän kaltaiseen harjoitukseen. Pohjat ovat kuitenkin kunnossa joka suhteessa ja elimistö kestää vetoharjoittelua hyvin. Vielä kun tänään ja torstaina saan alle onnistuneet harjoitukset, niin juoksun osalta lähtökohdat kauteen ovat kunnossa.


Ei kommentteja    ::    Kommentoi