sprinttisuunnistaja

Tuomo Mäkelä

Seuraa minua Twitterissä: @tuomomakela
Alkusivu - Harjoittelu - Jutut - Keskustelu - Linkit

94,43

[ mäksä :: 24.8.2003 ]

Viime viikonlopun jälkeen ajattelin asennoitua sunnuntain Pihkarasteille kuin SM-kisojen karsintaan. Hyvin keskittyen, virheitä vältellen. Sitten tuli torstai ja lähtölistat. Harmittelut alkupään lähtöpaikasta jäivät vähiin, kun huomasin muuan Petteri Muukkosen lähtevän minuutin perään. Kilpailutaktiikkani otti aikalisän.

En oikein tiennyt, miten muuttuneeseen asetelmaan pitäisi asennoitua. Jos tulisin maaliin Muukkosen kanssa, olisi aivan sama, saisiko hän minut kiinni K-pisteellä vai viimeisellä rastilla. Toisaalta ei olisi mitenkään sanottua, että pysyisin koko matkan Petterin kyydissä mukana. Varmaa oli vain, etten sovinnolla antaisi selän karata. Miksi ihmeessä antaisin? Päätin lähteä rauhassa ja lukea itseni karttaan kiinni. Jos ja kun Muukkonen saisi kiinni, suunnistaisin muuttuneen tilanteen ehdoilla.

Juoksin alun ehkä turhankin rauhallisesti. Muukkonen sai minut kiinni jo ennen kakkosta. Petterin vauhti ei ollut mitään poikkeuksellisen kovaa ja pystyin suunnistamaan hyvin itsekin. Kolmosta Petteri veti hieman pitkäksi ja korjasin rastille.

Mutta loikkavälit olivat vasta edessä. Kutoselta ysille oli helpohkoa suunnistusta ja Muukkonen pääsi käyttämään juoksuvoimaansa. 1,9km osio kulki Petteriltä 10.40. Minun lisäkseni vain Tölkkö (11.23) ja Lindeqvist (11.47) pääsivät alle 12 minuutin. Olin helisemässä. Jo kasilla olin pahasti hapoilla, mutta jaksoin sinnitellä vielä ysille. Kovasta vauhdista huolimatta pysyin kartalla vain selvimmät kohteet lukien.

Ysin jälkeen vauhti rauhottui, mutta oloni ei helpottunut. Vasta 12 jälkeen pääsin normaaliin suunnistusrytmiin kiinni. Loppumatkan melko tekniset suunnistusvälit estivät kovan vauhdinpidon ja matkanteko oli melko ongelmatonta. Petterin suoritukseen ei juurikaan ollut lisättävää. 16-välin reitinvalinta ei ehkä ollut optimaalinen, tosin ojanvarren huonokulkuisuus ei paljastunut kartalta ja 16:lta lähdimme huonossa kulmassa.

Olin Pihkarastien kolmas häviten kisan voittaneelle Muukkoselle tasan minuutin. Ensi viikonloppua ei suoritus ehkä palvellut parhaalla mahdollisella tavalla, vaikkakin huippusuunnistajan suorituksen vierestä seuraaminen on aina opettavaista. Kovatasoisesta kilpailusta tulivat vuoden parhaat rankipisteet 94,43.

Ensi viikonloppuun on syytä lähteä jalat maassa. Ei tässä sen kovempia jätkiä olla kuin eilenkään.

Pihkarastit


Ei kommentteja    ::    Kommentoi