sprinttisuunnistaja

Tuomo Mäkelä

Seuraa minua Twitterissä: @tuomomakela
Alkusivu - Harjoittelu - Jutut - Keskustelu - Linkit

Tiomila

[ mäksä :: 3.5.2010 15:19 ]   
Kello herätti minut yöllä klo 3.30. Kävelin majoituksemme oleskelutilaan, missä seuranta pyöri kuumana. Käynnissä oli viides osuus. "Miten meillä menee?" "Sijoitus vähän päälle 30." Se oli siinä. Meidän loppu ei ollut sellainen, että sieltä noustaisiin. Edessä oli työpäivä. Jos ei olisi ollut pakko juosta, en olisi ehkä juossut. Kun reilut neljä tuntia myöhemmin Mädi repi kartan irti puomista, oli sijoituksemme 22. ja kuusi minuuttia tyhjää metsää edessä. Juoksin kohtuullisesti. 45 minuutin kohdalla takaa alkoi kuulua ryskettä ja vilkaisu olan yli paljasti äänenlähteiksi Merzin ja Martin Johanssonin. Seurannasta oli näytetty karttaa ja tiesin, että seuraava rasti on yhteinen, mutta sitten tulee hajontaa. Toivoin todella, että jommalla kummalla olisi sama hajonta. Ei ollut, mutta selvisin vielä tästä. Kaksi rastia myöhemmin, kun seuraava ja viimeinen hajonta osui kohdalle. Kaksikko otti leiman ja minä jatkoin eteenpäin. Sen jälkeen ei Merziä eikä Johanssonia näkynyt. Tulin lopun kiinni ajamani Järlan Häglerin kanssa yhdessä. Loppulenkillä väsyin. En yrittänyt pelata Hägleriä vastaan, vaan juoksin vain kaikilta mahdollisilta takaa-ajajilta karkuun. Pelkäsin, että kohta takaa tulee viiden hengen letka ja kirissä otan pataan kaikilta. Ei tullut kuin Muukkonen, mutta olin heti henkisesti aivan lyöty. Kolmenneksi viimeisellä pääsin vielä edelle, mutta kun Muukkonen laittoi vaihdetta silmään, olin lyöty - muutenkin kuin henkisesti. Sijoitus oli 24. eli jotain sieltä aivan sama -kategoriasta. Kunhan tästä palaudun aloitan sprinttiprojektin. Uskon siinä touhussa olevani tikissä.
<< Ankkurin ankkuri
Josko A-finaaliin pääsis... >>