Uutiset

Ehjillä jaloilla eteenpäin

22.2.2010 klo 9.11
Sen sanon, että ihan priimaa säätä viikonloppu ei antanut. Sinänsä en niin piittaa, jos vähän tuulee, tai satelee lunta tai on melko kylmä, mutta jos kaikki laitetaan samaan pakettiin, alkaa olla jo vähän ikävänpuoleinen keli. Mutta turha purnata, parempi nyt kuin kesäkuussa. Kohtuullisen hyvin sain viikonlopun harjoitukset vietyä läpi ja tyytyväinen olen erityisesti siihen, että sain juostua sunnuntaina 27 kilometriä hieman pöperöisessä kelissä ilman, että vanhat vaivat olisivat muistutelleet itsestään. Nyt otan muutaman päivän kevyemmin, vaikka oikeastaan kokonaisrasitus on pysynyt varsin hyvin aisoissa.

Suunnitelmanpoikasia

18.2.2010 klo 15.59
Tässä kun harjoittelua olen tunnustellut, niin ajattelin viikonloppuna yrittää taas pykälän kovempaa. Perjantaina kovaa reilu kymppi, sunnuntaina rennon reipasta 25 tai enemmän. Molemmat juosten. Voin myöntää, että pieni pelko persuksissa on, että jalat eivät ihan hirveästi sunnuntain lenkistä tule tykkäämään. Ajattelin silti ottaa riskin, sillä sen jälkeen lepään pari päivää, joten pienemmät vaivat siinä ainakin ehtii taas korjata kuntoon. Sunnuntain jälkeen seuraava koitos olisi torstaina, jolloin käyn mattotestissä katsomassa totuutta silmiin. Perjantaina lähden Rukalle kunnonsiirtomatkalle. Harjoituksellisesti kevättä ajatellen ei matkassa hirveästi liene järkeä, mutta noin muuten varmasti tulee olemaan ihan mukavaa.

Juoksukilometrien 30 % nosto

15.2.2010 klo 17.35
Treenit viime viikolla sujuivat ihan kohtuulLisen hyvin. Vauhdit eivät ole kaksisia, mutta en oikein näe syytä, miksi ne olisivatkaan. Lisäsin juoksukilometrit 60:een ja aika tapissa liikutaan. Nytkin lauantain lenkin jälkeen jalkaterä oli taas vähän kipeä. Onhan se 30 % lisäystä edellisviikkoon tietysti aika paljon. Onneksi en ole Espanjassa, niin voin aina väliin lyödä hiihtoa. Edellisestä kerrasta pientä tarinaa alla..

Olohuoneen sohvalla

11.2.2010 klo 9.29
On tullut taas se aika, kun suunnistavat nuoret mieli intoa puhkuen suuntaavat lentokentälle nastarit ja suunnistuspaidat repuissaan ja lentävät jonnekin, missä lumi on tuttua vain uutiskuvista ja suunnistus tavalliselle kaduntallaajalle täysin tuntematon urheilulaji. Tällä päivällä meidänkin seurasta lähtee jopa ihan hyvänkokoinen ryhmä kohti Espanjan aurinkoa ja hyytävää vesisadetta. Mutta minä istun tukevasti omalla sohvallani suoltaen sanoja kotisivuilleni. Enkö yhtä hyvin voisi olla matkalla sinne jonnekin, mistä kulkua on etsitty niin monet kerrat ennenkin? Voisin, mutta valitsin toisin. Jos tietäisin kulun sieltä jostain varmasti löytyvän, niin olisin harmissani, nyt olen itselleni vakuuttanut, että näin on parempi tai ainakin varmempi. Kun harjoituspäiväkirjassa ei joulun jälkeen ole yhtään yli 50 juoksukilometrin viikkoa, olisi jonkinasteinen riski lähteä harjoitusleirille, missä juoksun korvaavana muotona tunnettaisiin lähinnä lepo. Suomessa voin nyt nostaa juoksukilometrejä maltillisesti ja tehdä korvaavat hiihtämällä. Epäilisin, että se toimii paremmin. Ainakin jos jaksaisin harjoitella yhtä kovalla innolla, mitä virikkeettömissä leiriolosuhteissa.

Viikonloppu Jämillä

7.2.2010 klo 22.37
Viikonloppu kului leirillä Jämillä eli hiihtopainottaisella meiningillä jatkettiin. Leirin alkuun tosin sorvasin 13 kilometriä kiihtyvävauhtista Jyllintiellä. Olin oikeastaan tyytyväinen harjoituksen antiin ottaen huomioon, että kyseessä oli pisin juoksulenkkini sitten Tapaninpäivän. Taisi olla oikeastaan hyvä, että vasta harjoituksen jälkeen kuulin Nouskin poikien vetävän samantyyppisen harjoituksen viisi kilometriä pidempänä versiona lauantaiaamuna. Leirin kohokohta osui kuitenkin lauantai-iltaan, jolloin - niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin - tein hiihtosuunnistusharjoituksen! Olisi kuitenkin hämmentävän koettelemuksen vähättelemistä yrittää tiivistää tapahtuman anti pariin virkkeeseen, joten nyt lupaan kunnollisen analyysin kartan kera, kunhan sellaisen ehdin pakertaa.

Juuri nyt: vammoja nolla!

2.2.2010 klo 23.06
Ainakin melkein. Viime viikonlopun onnuin kävelemistä, koska jalkapohjassa oli jokin tuntematon pullistuma. Lauantaina oli jo varsin lähellä alkaa suorittamaan operaatiota jalalle, mutta istuessani sohvalla hakaneula ja desinfiointiainepullo käsissä taloutemme wannabe-lääkäri käski jättää lääkärileikit oikeille lääkäreille. Siispä olin lääkärissä tänään. Se katseli jalkaa, haki neulan, pisti sen jalan sisään. Verta sieltä löytyi, mutta tällä kertaa sen ulossaaminen helpotti kipua. Lääkäri käski ottaa viikon rauhallisemmin, mutta asiaa tarkemmin tiedusteltuani ei varsinaista syytä tähän löytynyt. Siispä kolmen päivän sohvalevon päätteeksi lähdin illalla Kupittaalle juoksemaan vetoja. Alussa jalkapohjaan sattui niin, että epäilin todella oliko kaikki se hyväksi minulle, mutta pian juoksun tuskan vallatessa minut, unohdin muun. Ja tuskaa todella riitti. Tai ei oikeastaan. Juoksin lähes tulkoon niitä vauhteja, mitä helmikuun alussa kuuluukin juosta. Tunne oli oikea, mutta sykkeet kymmenen pykälää liian korkeat. Ei siinä sit hittojakaan tuumin. Mutta nyt kun jalat ovat kunnossa, tai siinä kunnossa, ettei fyysisiä esteitä juoksuharrastukselle ole, lienee syytä palata alkuperäiseen suunnitelmaan ainakin loikkien ja kovien juoksuharjoituksten osalta. Pitkät lenkin teen toistaiseksi vielä laudat jaloissa.

Ylläkseltä etelään

1.2.2010 klo 11.29
Ylläkseltä olen päässyt takaisin jo hyvän tovin sitten ja ajantasaistin harjoituspäiväkirjan päivittämällä siihen kolme viimeisen viikon treenit. Katselin tuossa Ylläksen harjoituksia ja viimeiseen kolmeen päivään tein yhden hiihtolenkin ja viimeiseen kuuteen päivään (yhdeksästä) yhden yli kahden tunnin hiihtolenkin. Epäien, että joku olisi tehnyt toisin. Ihan tyytyväinen kuitenkin olen harjoituksiin. Ylläksen jälkeen en olekaan tehnyt mitään. Eiliselle suunnittelin kuntopiiriä, mutta unohdin tehdä sen. Ehkä teen sen tänään, sillä jalka on vaihteeksi taas sen verran kipeä, ettei juoksu liene vaihtoehtona. Kyseessä on jalkapohja ja jokin ihka uusi vaiva, sillä johan vanhat sainkin pois kuleksimasta. Vaivasta en sen enempää ymmärrä, mutta epäilen vahvasti sen kuuluvan kategoriaan, jota lääkärit osaavat hoitaa määräämättä kohtuutonta määrää antibiootteja ja lepoa, joten varasin ajan huomiselle. Ehkä tästä taas kohta harjoitusten makuun.