[Tuomo Mäkelä - suunnistus]

päivitetty 7.2.2012

 

Uutiset

<< edellinen kuukausi seuraava kuukausi >>

Hiljaiseloa

31.5.2010 klo 17.47
SM-viikonlopun jälkeen sivustolla on pitänyt hiljaiseloa, sillä olin viikon Italiassa. Kokonaisrasitus ei todellakaan nollassa ollut, mutta lasken toiminnan silti kuuluvaksi kategoriaan loma. Se mikä hitusen nyt harmittaa on nilkka, joka pitkin matkaa on vähän vihoitellut ja taisi kaikesta lompsimisesta ottaa vain lisää nokkiinsa.

Kahden plaketin viikonloppu

23.5.2010 klo 21.16
Vuoden toinen SM, toinen plaketti ja yhdeksäs sija. Kovin suuria tyylipisteitä ei suorituksella olisi kerätty, mutta toki plakettiin tyytyväinen täytyy olla. Ensin ekalla lenkillä vitosen koukut ja sitten loppuun tummuminen ja viimeisellä nelosella kuusi ja puoli minuuttia Muukkoselle. Oli melko erilainen kilpailu kuin aiemmin sillä yksin tuli juostua pitkät pätkät. Hajontahan toimi siten, että ensimmäisellä vartilla otettiin jako neljään sitten kutakuinkin tällä mentiin loppuputkelle saakka. Omasta mielestä yhteislähtökilpailussa pitäisi enemmän olla mies miestä vastaan otatusta, eikä ehdoin tahdoin miehiä pitäisi hajottaa ympäri karttaa. Jos se on tavoite, niin kai samalla voitaisiin sitten juosta väliaikalähdöllä? Nykyinen malli käytännössä taisi vastata aaltolähtöä. Oma hajonta oli tänään osin poisjääntien siivittämänä melko vaisu. Aaro siellä olisi ollut, mutta turoiltuani sekin pääsi karkuun. Muistakin havainnot loppuivat kuin seinään yhden oman reitinvalinnan jälkeen. Eilinen sprintti taisi hieman painaa vielä elimistössä, sillä sykkeet olivat kilpailussa varsin alhaalla. Tätäkin kirjoittaessa ei todellakaan ole sellainen olo, että tänään olisi juostu kolmen tunnin kilpailu. Kun kerran Suomen mestaruuksista juostaan, niin olisihan se mukava valmistautua asiaan kilpailun arvon mukaisella tavalla. SM-erikoispitkä

Neljäs SM-sprintissä

22.5.2010 klo 19.45
Neljäs sija on hävitty ja sen kuuluu harmittaa erityisesti, jos marginaaliksi on jäänyt kaksi sekuntia. Hyvän suorituksen jälkeen se on kuitenkin vaikeaa. Tietysti aina kaksi sekuntia ylimääräistä on löydettävissä, mutta tänään eivät missään ylimääräiset sekunnit roikkuneet päivänselvinä häpeäpilkkuina. Helpommin olisi kaksi sekuntia voinut tulla ylimääräistä. Koska en osaa olla harmissani neljännestä sijasta, minun täytyy kääntää se voitoksi, ainakin osavoitoksi. Nyt se on jopa helppoa, koska selvästikin olin päivän teknisesti taitavin suunnistaja. Ensinnäkin, rastiväliajoistani on löydettävissä vain kaksi väliä, joilla en ollut kymmenen nopeimman joukossa. Se on vähemmän kuin kenelläkään toisella. Toiseksi väittäisin, että vastaavankestoisessa maastojuoksussa kaikki kilpailijat olisivat joko voittaneet minua enemmän tai hävinneet minulle vähemmän kuin tänään finaaliradalla. Mutta laji on suunnistus ja tämän vuoden sprinttikeskittyneisyys tuotti neljännen sijan. Mitalia voi yrittää taas vuoden päästä uudelleen. Mutta eivät haasteet tähän lopu. Toisenlaista matoa voi laittaa koukkuun jo huomenna SM-erikoispitkillä. Enkä todellakaan olisi viivalla, ellen uskoisi, että jotain sieltäkin olisi otettavissa. SM-sprintin reitit ja tulokset

SM-maastot

17.5.2010 klo 20.26
Olen kehittynyt. Neljässä vuodessa ero Keskisaloon neljän kilometrin maastoradalla on kaventunut 25 sekuntia. Nyt se oli 1.03. Sillä irtosi 28. sija. Ja nyt en enää ollut 17 poikien voittajaa hitaampi. Noin suurinpiirtein olen tyytyväinen omaan juoksuuni, joskaan en nyt oikein osaa laittaa omaa tulostani muuhun perspektiiviin kuin siihen, mitä neljän vuoden takaiseen pystyn vertaamaan. Pahan olon osalta jäin kyllä selvästi neljän vuoden takaisesta, sillä onnistuin toteuttamaan aivan liian järkevän vauhdinjakosuunnitelman, mutta olen valmis antamaan tämän itselleni anteeksi. Tietysti kun tuloslistaa katselee, niin kolme suunnistajaa eteen mahtuu. Tervoon eroa kertyi 17 sekuntia. Kun sekunteja alkaa siirtää ensi viikonlopun SM-kisaan, niin ei asetelma ihan helppo ole. SM-maastojen tulokset

Aina on hiottavaa

14.5.2010 klo 16.35
Päivä on taas kaikkea ehditty pureksia tai melkein jo kaksi. Mun tekniikassa on puutteita, sen myönnän. Ensinnäkin, kun kisoissa annetaan se pitkä väli, mikä nyt yleensä annetaan, ja homman saa reilusti eteen eli ehtii lukea kaikki loput välit valmiiksi, niin sen jälkeen alan laiminlyödä suunnistusta. En jaksa enää lukea mikrovalintoja, en edes ajatella valintoja loppuun asti. Kaikki on olevinaan selvää, vaikkei ole sinnepäinkään. Hapoillakin lienee osansa asiaan. Mut hyvä, että 40-sekuntinen tuli keskiviikkona. SM-kisoissa ei sellaisia saa enää tulla. Toiseksi, ehkä ajoittain pitäisi uskaltaa hyökätä kovemmin rasteille, vaikka ne eivät paistaisikaan. Välillä vähän emmin, menetän sekunnin tai puoli ja sitten samalla missaan kaikki lähtökulmien vilkuilut. Kolmanneksi, kartanluku ei ole riittävän sujuvaa. Kun luetaan välejä eteenpäin ja luetaan sitä missä ollaan, niin liikaa menee aikaa siihen, että etsitään oikeaa paikkaa kartasta. Mut oikeasti, tässä on viikko ja päivä kisoihin. Voiko tässä mitään enää oppia? Tuskin. Korvien välistä kaikki on kiinni. Sinne pitää saada oikea lataus, niin kaikki saa räjähtää. Ja jalat kevyiksi. Eilen kävin SM-erikoispitkän naapurimaastossa. Oli kyllä sellaista maaston ja kulun puolesta, että en aio sitä kisa miettiä ennen kuin sprintti on ohi. Kaikki ne, jotka pystyvät vetämään viikonlopun molemmat kisat hyvin, niin meikän respekti on taattu. Mutta ennen kuin suunnistuksen SM-kisat odottaa, olisivat ohjelmassa SM-maastot ja neljä kilometriä. Mitä pahemmalta tuntuu sitä tyytyväisempi olen.

Lähes 40 sekunnin virhe

13.5.2010 klo 0.37
EM-katsastussprintin alku lähti periaatteessa hyvin. Rasteilla ajoittain vähän emmin, kun liput eivät paistaneet, 9. rastia eniten. Se oli oma moka. Luin seuraavaa väliä ja luotin, että näkisin lipun, kun vedän vain kohti, mutta usko loppui. Sitten meni taas paremmin. Pitkällä välillä vasen valinta näytti niin paljon pidemmältä, että ajattelin, että se on pakosti nopeampi. Luin loput välit valmiiksi ja kaikki tuntui selvältä. Sitten 18. rastilla iski täysi blackout. Olin väsynyt, karttakontakti herpaantui ja kun huonomman alueen jälkeen otin itseni taas kartalle, aloin suunnistaa 21. rastille. Seuraavalla välillä Saramäki juoksi vastaan ja totesin, että nyt jokin ei täsmää. Se oli lähes 40 sekunnin virhe. Olin sitä ennen 3. maalissa 13. Vähän harmitti. Rata oli hyvä, mutta tuntui, että osasin. Rastivälipohjia tuli enemmän kuin AM-viestissä, joten ehkä vauhtikin on menossa parempaan suuntaan.

Pääsin säälipaikalta B-finaaliin, joka sitten lopulta kääntyi 10 miehen A-finaaliksi. Siinä kisassa ei ollut mitään järkeä. Ratakaan ei ollut järin hyvä. Eikä se edes ollut erityisen hauskaa. Jätkiä lappasi molemmilta puolilta ohi, enkä mitään pystynyt tekemään. EM-katsastussprintin tulokset ja Reittihärveli

Josko A-finaaliin pääsis...

10.5.2010 klo 22.33
Pari sprinttiä tänään (Rata 1 ja 2). Lopputulema: ei mihinkään. Oli vielä melko helppoa ja tein kolme virhettä. Tai oikeastaan yhden. Seisoin 10 sekuntia 10 metrin päässä rastista, koska kuvittelin olevani 10 metriä eri paikassa. Tai ehkä se oli 15 metriä. Sitten otin vahingossa hylsyn, mutta uskon vahvasti, että tosi paikassa olisin pystynyt tekemään audunweltzienit. Ja sitten yhden kerran aukko aidassa oli ratapainatuksen alla, enkä sitä voinut nähdä. On se aina hankalaa vetää täysin virheittä, vaikka rata olisikin helppo. Mutta oikeastaan tänään omaa suunnistusta enemmän jäi askarruttamaan tuo kulkupolitiikka, joka oli hitusen heikkoa. Jalat ovat olleet hieman jumissa ja nyt ne olivat myös voimattomat. EM-katsastussprinttiin on kaksi päivää. Sinänsä kilpailu on enemmän välitavoite ennen SM-sprinttiä, mutta tietysti tärkeä sellainen. Toivon itseltäni hyvää suoritusta ja kenties A-finaalipaikkaa. Finaali olisi kyllä varmaan melko hauskaa, vaikka ehkä tuollaisessa yhteislähtöreississä "vähän" lajin luonne muuttuu. Sprintin EM-katsastus

Tiomila

3.5.2010 klo 15.19
Kello herätti minut yöllä klo 3.30. Kävelin majoituksemme oleskelutilaan, missä seuranta pyöri kuumana. Käynnissä oli viides osuus. "Miten meillä menee?" "Sijoitus vähän päälle 30." Se oli siinä. Meidän loppu ei ollut sellainen, että sieltä noustaisiin. Edessä oli työpäivä. Jos ei olisi ollut pakko juosta, en olisi ehkä juossut. Kun reilut neljä tuntia myöhemmin Mädi repi kartan irti puomista, oli sijoituksemme 22. ja kuusi minuuttia tyhjää metsää edessä. Juoksin kohtuullisesti. 45 minuutin kohdalla takaa alkoi kuulua ryskettä ja vilkaisu olan yli paljasti äänenlähteiksi Merzin ja Martin Johanssonin. Seurannasta oli näytetty karttaa ja tiesin, että seuraava rasti on yhteinen, mutta sitten tulee hajontaa. Toivoin todella, että jommalla kummalla olisi sama hajonta. Ei ollut, mutta selvisin vielä tästä. Kaksi rastia myöhemmin, kun seuraava ja viimeinen hajonta osui kohdalle. Kaksikko otti leiman ja minä jatkoin eteenpäin. Sen jälkeen ei Merziä eikä Johanssonia näkynyt. Tulin lopun kiinni ajamani Järlan Häglerin kanssa yhdessä. Loppulenkillä väsyin. En yrittänyt pelata Hägleriä vastaan, vaan juoksin vain kaikilta mahdollisilta takaa-ajajilta karkuun. Pelkäsin, että kohta takaa tulee viiden hengen letka ja kirissä otan pataan kaikilta. Ei tullut kuin Muukkonen, mutta olin heti henkisesti aivan lyöty. Kolmenneksi viimeisellä pääsin vielä edelle, mutta kun Muukkonen laittoi vaihdetta silmään, olin lyöty - muutenkin kuin henkisesti. Sijoitus oli 24. eli jotain sieltä aivan sama -kategoriasta. Kunhan tästä palaudun aloitan sprinttiprojektin. Uskon siinä touhussa olevani tikissä.