Uutiset

Elämää Jukolan jälkeen

25.6.2010 klo 9.37
Olen käynyt tällä viikolla kerran juoksemassa ja kerran vesijuoksemassa. Juoksemassa kävin, jotta jalka olisi tullut vähän kipeämmäksi ennen kuin kävin näyttämässä sitä fysioterapeutilla. Oikeastaan se ei edes tullut, mistä en järin harmissani jaksa olla, mutta olen nyt silti lepäillyt, jotta voisin lähitulevaisuudessa harjoitella jalkojen kiputiloja miettimättä. Jätin osin jalkavaivoja perusteena käyttäen Hervanta-sprintin väliin, mikä osoittautui varsin osuneeksi valinnaksi. Voin kertoa, että jos sen kaksi tuntia suuntaansa olisin sen radan takia ajellut, niin olisi hitusen saattanut ottaa hattuun.

10. Jukolassa

20.6.2010 klo 22.12
Jukolassa oli hauskempaa kuin odotin. Maasto tuntui harjoitusmaastoja juostavammalta ja oli melko paljon hienompaa suunnistaa sijalla kuusi kuin kaksikymmentäkuusi. Ai, en odottanut? No, en oikeastaan. Kymmenes sija sivusti omaa parasta Jukola-sijoitustani ja kuudes sija on paras vaihtosijani. Omaan juoksuuni olen aika tyytyväinen. Aiempien kokemusten perusteella ei maastotyyppi ole ollut kovinkaan hyvin hallussa, mutta Jukolassa suunnistus sujui varsin hyvin. Toisaalta, pääosan matkasta riitti, kun katsoin minne letka menee ja valitsin, seuraanko vai enkö. Toisaalta, tähänkin leikkiin pieni musta aukko mahtui. Pisimmällä kahden kilometrin välillä olin ensimmäistä kertaa kartalla sata metriä ennen rastia. Pieni pelko matkalla hiipi persuksiin, jos ratamestari olisi heittänyt sille kohtaa ison hajonnan, niin olisi saattanut käydä todella kylmät. Loppuun tein vähän virhettä ja ehkä jopa pari minuuttia olisi ollut ajasta poistettavissa. Mutta jos jossain vaiheessa tuntuu, että noita pitäisi isommin alkaa harmittelemaan, voi katsella GPS-seurannasta Skarholtin reittiviivaa (oma GPS-viiva ei ihan kohdillaan kaikilta kohdin ole). Jukolan tulokset

Valmistautumistaktiikka toimii

18.6.2010 klo 21.37
Perinteinen valmistautumistaktiikkahan on se, että kevennetään harjoittelua ennen tärkeää kilpailua. Olen toteuttanut tätä menetelmää tänään asteen radikaalimmin ja toimii! Tänään viikon toinen lenkki ja jalka parempi kuin kertaakaan pariin viikkoon. Huomenna kyllä lepään.

Forssa Games

15.6.2010 klo 23.07
Ei mennyt 500 euron keräilykategoriaan. Katsoin väliajoista, etten ollut yhdelläkään välillä Fageruddia nopeampi eli ei se ihan lähelläkään ollut. Selvästi parhaan rastivälisijoituksen otin 7-8-väliltä, missä olin 3. nopein. Se oli kisan "juostavin" väli. Kun oli kiveä alla ja risua poikittain olin vaikeuksissa jalan takia ja ehkä vähän muutenkin. Eikös Jukolassa ole tänä vuonna hyvin juostava pohja? Onhan? Pummasin nelosen, mikä nyt on hieman toissijaista, vaikka sen ei ehkä pitäisi. Enemmän halusin nähdä, mikä on fyysinen vire. Nyt pystyn arvioimaan, kuinka paljon taivun jalalla. Sitten kun hyväksyn tämän, saatan Jukolassa ehkä uskaltaa suunnistaa pohdiskelematta jatkuvaa fyysistä turpaanottamista. Ehkä... Kisasivut ja kartta

Vai että suppamaasto!?

15.6.2010 klo 12.22
Olen ilmoittautunut täksi päiväksi Forssa Gamesiin. En oikeastaan tiedä, onko juokseminen kovin järkevää, mutta toisaalta ei välttämättä kovin tyhmääkään. Ehkä on hyvä vetää vielä kerta maastossa ja hakea kadotettua motoriikkaa. Minulle selvisi noin 20 minuuttia sitten, että kilpailu juostaan suppamaastossa. Näinä hetkinä sitä hiljaa miettii, kuinka korkealla tasolla kilpailuun paneutuminen oikein onkaan. Totta puhuen tieto nosti hymyn huulille, vaikka samalla minun onkin vaikeampi asetella päivän kilpailua Jukola-valmistautumiskategoriaan. Toisaalta, mihin kategoriaan sen sitten laittaisin? SM-keskimatkavalmistautumiskategoriaan? Rankipistekeräilykategoriaan? Hiljaista on.

Usmi

14.6.2010 klo 18.29
Kävin eilen Usmissa. Oli ohjelmassa testirata. Suoritus oli odotettu: meno oli tahmeaa ja vähän pummasinkin. Loppuverryttelyssä muotoilin mielessäni osuushakemusta, mutta en keksinyt järkevää ehdotusta. Ei se vaihtamalla parane. Se on juostava, mikä annetaan ja kuudeshan sieltä tuli, kuten pitkään vaikutti todennäköiseltä. Onhan tässä vielä viikko aikaa keksiä keinoja, jolla jalan saisi sellaiseksi, että sen kanssa uskaltaisi murjoa normaalisti. Testirata

Pattitilanne

12.6.2010 klo 10.41
Olen miettinyt, jos rakentaisin itselleni harjoitusmotivaatioindikaattorin. Parametrejä olisi kaksi: harjoituspäiväkirjan ja nettisivujen päivitystiheys. Tällä hetkellä indikaattori ei varsinaisesti olisi huipussaan. Syy Jukolan maastovalintojen lisäksi on koivessa ja kulussa. Akillesjänne on vähän kipeä, eikä juoksu ole kulkenut kertaakaan sitten Italian. Pystyn kyllä juoksemaan. Sopivassa mittakaavassa toteutettuna vammautumisaste pysyy vakiona. Viimeisen viikon aikana jalka on tainnut jopa hieman parantua. Mutta en pysty tekemään esimerkiksi loikkia tai lyhyitä vetoja, joiden avulla uskoisin saavaani juoksuun irtonaisuuden ja terävyyden, mikä siitä on tyystin kadoksissa. Hyvään ei ole pitkä matka, mutta pattitilanteesta on vaikea edetä. Ellei ihmeitä tapahdu, Jukolasta on tulossa puolustustaistelu. Omalla ruudulla osavoitot ovat epätodennäköisiä - kysymys on vain tappioiden minimoinnista. Urheileminen tappioiden rajaamiseksi ei ole järin mieltäylentävää eikä kiinnostavaa. Kun Jukola on ohi, lepään jalan kuntoon ja alan harjoitella ollakseni jossain hyvä.

Ei kulje juoksu eikä suunnistus

7.6.2010 klo 15.05
Latasin parit kartat: sprinttikartta Bergamosta (ilman viivaa, joten fiiistelkää rauhassa) ja Lakeuden viesti (viivalla, joten ilmetelkää rauhassa). Lakeuden viesti oli eilen. Ei ollut hääviä. En osannut suunnistaa, eikä edes kulkenut. Totta puhuen en myöskään aina ymmärtänyt ihan karttaa, mikä reittipiirrustuksesta saattaa olla pääteltävissä. 11. rastilla seisoin rastiympyrän reunalla ja spekuloin muotoa: Tämä voisi olla se, mikä tässä kartassa rastiympyrän reunalla on, mutta ei tämä minusta ihan sellainen paikka ole, mitä tähän on piirretty. Ja se oli. Olen ajatellut lopettaa Hautalan Heikin kartoilla suunnistamisen. Meidän yhteisymmärryksessä (kokemusta on kyllä aiemminkin) on sen verran suuria puutteita, ettei elinikä taida riittää niiden ratkomiseen.Mutta tähtihetket alkoivat 12. rastin jälkeen. Joku pöhöttyneellä vartalolla varustettu keski-ikää lähestyvä kaveri keltainen numerolappu rinnassa lähestyi rastia, kun siltä lähdin. Ajattelin heti, että nyt vedetään sen verran vauhdilla loppu, ettei tarvitse sitä enää lopussa katsella. Totuus: leimasin samaisen kaverin perässä kaikilla muilla paitsi viimeisellä rastilla. Loppusuoralla tajusin kaverin Levon Mikoksi. Nuorten maailmanmestari sentään, joten kai sellaisen kanssa voikin olla tiukoilla. Ets. Akilles on kipeä ja koko viikon nenä tuhissut, eikä happi kulje kunnolla. Mitään allergioitahan ei ole, mutta ei tämä kesäflunssaltakaan tunnu. Jukolaan olisi kaksi viikkoa. Siihen mennessä pitäisi saada kroppa kuntoon. Ei kunto kahta viikkoa lepäämällä katoa, mutta kulku voisi löytyä, jos pikkuvaivat saisi pois. Tosin jossain välissä pitäisi opetella myös juoksemaan risukossa. Ehkä siihen käytän mentaaliharjoittelua. Tulokset ja kartta.