Kilpaileva tarjoaminen - Good-Bad 2NT

Matti Niemi

BL 6/03

 

Partnerisi avaa 1 , OPV tarjoaa 1 , tarjoat 1 , VPV:ltä  2 ja partneriltasi 3 . OPV passaa. Mitä teet korteilla K10975  A64   1073   Q6?  Tarjoat 3NT?  Epäonnekasta, partnerilla oli Q6  J8  AJ  §KJ109742, tulos kaksi pietiä. Onko pass sitten oikein? Ei ainakaan silloin, kun partnerilla on A6  52   K86  AKJ972, jolloin kolmessa sangissa on seisovat yhdeksän tikkiä. Onko kyseessä sitten puhdas arvauspaikka? Vastaukseksi voisi savolaistyylisesti tokaista, että voihan se olla, vaan voihan se olla olemattakin. Jotta lukijalle ei siirtyisi kohtuuttomasti vastuuta, ilmaistaan sama asia ihan suomen kielellä: jos molemmilla edellä mainituilla käsillä tarjotaan 3 , kyseessä on arvauspaikka, mutta ongelmaan on olemassa ratkaisu.

 

Valveutunut lukija on jo varmaankin päätellyt, että ratkaisu on konventio nimeltään Good-Bad2NT. Kyseistä konventiota käyttäen tarjotaan ensimmäisellä kädellä 2NT, joka lupaa kilpailevan kolmen tason tarjouksen, ja jälkimmäisellä kädellä 3 , joka kertoo vahvasta inviittikädestä. Tästä tulee myös konvention nimi: suora tarjous lupaa hyvän käden (Good 3 .) ja arvopistevoimaltaan heikot kädet tarjotaan 2NT:n kautta (Bad 2NT). Monille konventio lienee ainakin jossakin määrin tuttu nimellä Lebensohl.

 

Konvention idea on siis seuraava. Vastustajat ovat tarjonneet vähintään 2 (jos sarja on enintään 2 :ssä, inviittikäsillä voi hypätä kolmen tasolle) ja oma puolemme haluaa erotella kilpailevat tarjoukset inviiteistä vastustajan väriä alemmissa väreissä. Tällöin suora kolmen tason tarjous lupaa lisävoimaa, kun taas pelkästään jakoon perustuvat kilpailevat kädet tarjotaan 2NT:n kautta. Tavallisimmat käyttötilanteet ovat esim. ilmaisukahdennukseen jatkettaessa ja toisella tarjousvuorolla. Konventiota ei kuitenkaan käytetä 2 yli 1-sarjoissa.

 

Esimerkkejä

 

P

I

E

L

1

DBL

2

?

 

- 2NT: kilpaileva tarjous ristissä tai ruudussa, esim. Kx  xxx  KJxxx  Jxx

- 3  : luonnollinen inviitti, ei vaatimus, esim. Jx  xxx  Kxx  AQxxx

 

Esimerkiksi sarjassa (2 )-DBL-(pass)-? toimitaan täysin vastaavasti.

 

P

I

E

L

1

pass

1

2

?

     

 

- 2NT: kilpaileva kolmen tason tarjous jossakin värissä, esim.

 

xx  AJxx  AQxxx  xx

xxx  Qx  AQJxxx  Ax tai

xx  x   AQJxx  KQJxx

 

 

- 3 : luonnollinen inviitti, ei vaatimus, esim.

 

xx  x  AKJxx  AQJxx,

xxx  Ax  AKJxxx  Ax tai

x  Kxxx  AKJxx  Q10x

 

Partnerin yläväriä tuettaessa käsi on usein pari pistettä heikompi kuin omaa väriä tarjottaessa. Syykin on selvä: x  KQxx  AKJxx  Q10x riittää hyvin täyspeliin. Edellä oleva esimerkkikäsi on suunnilleen maksimi, sillä melkein mikä tahansa 1453/3451 minimikäsi on inviitin arvoinen. Kahden sangin kautta tarjottava kilpaileva 3  sisältää käytännössä tasaisen minimikäden.

 

Myös välitarjouksen jälkeen Good-Bad 2NT puolustaa paikkaansa.

 

P

I

E

L

1

2

2

pass

pass

?

   

 

- 2NT: kilpaileva 3 -tarjous (muilla väreillä kilpailu olisi hulluutta heikolla kädellä ja ilmaisukahdennuskin on ollut mahdollinen jo kahdesti)

- 3 : luonnollinen inviitti, esim. xx  Axx  Ax  AKJ10xx

 

Edellisistä esimerkkikäsistä näkee, että avaajan tai välitarjoajan tehdessä inviittitarjouksen hänen arvonsa ovat erittäin hyviä ja toimivia ja pitkä värinsä melkein aina semisolidi, eli se on oletusarvona tyypillisesti AQJxxx. Tämän vuoksi jatkajan on syytä tarjota 3NT sarjassa (1 )-2 -(2 )-pass; (pass)-3 niinkin vähällä kuin AKxx  K10x   Q10x  Jxxxx, sillä ruutuvärin mahdollinen maski käy melkein aina.

 

P

I

E

L

1

2

2

pass

pass

?

   

 

- 2NT: Bad2NT, esim.  Axx  KQ10xxx  AJxx  x

- 3  : hyvä käsi, 6-4 -jako (5-5 -jaolla olisi tehty Michael`s), esim.  Ax  AKxxx  xx  KQxx

- 3  : luonnollinen, vahva, esim.  xx  AQJ10xx  KQx  Ax

 

Vastaavasti tarjottaisiin myös sarjassa (1)-2-(2)-DBL;(pass)-? Tällöin tosin viimeisellä esimerkkikädellä ei tyydyttäisi inviittiin ja käytännössä mikä tahansa 6-4 - käsi riittäisi "hyvään" tarjoukseen.

 

Edellä ollut konvention käyttö riittää erittäin hyvin melkein kenelle tahansa. Konventiota siis käytetään ensimmäisenä tarjouksena partnerin ilmaisukahdennuksen jälkeen ja avaajan tai välitarjoajan toisella tarjousvuorolla. Mikään ei estä käytön laajentamista vastaajan toiseen tarjoukseen esimerkiksi seuraaviin tilanteisiin.

 

P

I

E

L

1

1

1

pass

2

2

?

 

 

- 2NT: kilpaileva 3 tai 3

- 3  : luonnollinen inviitti

 

P

I

E

L

1

pass

1

1

DBL*

2

?

 

 

*ilmaisu, jakauma esiin. 1354 tai 2353

- 2NT: Bad2NT

- 3 : luonnollinen inviitti

 

 

Jatkotarjoukset

 

Kahteen sangiin oletetaan partnerin halunneen tehdä kilpailevan 3 :n tarjouksen ja toimitaan sen mukaan. Eli, jos partnerin kilpailevaan 3 :n tarjoukseen passattaisiin, niin nyt tarjotaan itse 3 .

 

P

I

E

L

1

DBL

2

2NT

pas

?

   

 

Itä tarjoaa 3 , mikäli hän ei usko täyspeliin lännen 6-8 ap:n kättä vastaan ("hyvä" 3  - tarjous lupaa n. 9-11 ap, joten vapaaehtoinen 2NT rajaa voiman varsin tarkasti). Siihen länsi passaa pitkällä ristillä ja korjaa loppupeliksi 3 pitkällä ruutuvärillä. Täyspelivoimalla (n. 17+ ap) itä tarjoaa kahteen sangiin jotakin muuta kuin 3 . Kaikki omat värit ovat luonnollisia ja 3 keinotekoinen TPV

 

P

I

E

L

2

DBL

pass

2NT

pas

?

   

 

Nyt länsi ei lupaa kahdella sangilla yhtään pistettä, mutta idän on syytä olettaa hänelle n. 6 ap. ja tarjota aivan vastaavasti kuin edellisessäkin esimerkissä.

 

P

I

E

L

1

pass

1

2

2NT

pass

?

 

 

Kxxx  Kxxx  xxx  Qx     

Axx  KQxxx  xxx  xx

xxx  Kxxx  x   Kxxxx

Jxxx  KQJxxx  x   xx

xxxx  KJ10xxx  x  AQ

 

Pohjoisella on joko herttatuki, pitkä ruutu tai molemmat alavärit. Kädellä a) etelä haluaa olla kolmessa ruudussa riippumatta siitä, onko pohjoisella ristiä vai ei, joten hän tarjoaa 3 . Jos pohjoinen oli tekemässä kilpailevaa 3 - tai 3 -tarjousta, hän passaa. Kilpailevan 3-tarjouksen hän kertoo tarjoamalla 3 . Kädellä b) etelä tarjoaa täysin vastaavasti. Myös pohjoisen kilpailevaan 3 -tarjoukseen hän passaa, sillä 11-13 ap:n tasaista kättä vastaan ei varmaankaan ole täyspeliä.

 

Esimerkin c) korteilla etelä haluaa pelata pohjoisen alavärikäden kanssa ristivalttia, joten hän tarjoaa 3 . Ruutukädellä P korjaa sitoumukseksi 3 , johon etelä passaa.

 

Kädellä d) vastaaja tarjoaa kahteen sangiin 3 , joka on loppupeliehdotus. Aivan vastaavastihan on minimitarjous omassa värissä loppupeliehdotus partnerin luvattua pitkän ruudun ja heikon avauskäden. Ihan millä tahansa roskilla ei pidä tarjota 3 , vaan käden tulisi olla luonteeltaan konstruktiivinen, jotta avaaja saa sopivilla korteilla tarjota täyspelin. Käsi d) on aivan minimi kyseiseen tarjoukseen.

 

Joskus on sitten vain arvattava. Käsi e) soveltuu parhaiten inviittiin 3 . Tässä paikassa 3 lupaa hieman heikomman käden, joten vastaajan on valittava joko rivakka herttatäyspeli tai lievä alitarjous 3 . Tässä 3 lienee oikeampi valinta, koska 4 ei ole mitään herkkua partnerin mahdollista singeliä vastaan.  Inviittivoimalla tai TPV-korteilla vastaajan käden kuvaaminen on vaikeaa tilan puutteen takia. Toki samassa tilanteessa ollaan aina, kun vastustaja syö hypyllään kokonaisen tason tarjoustilaa, olipa sitten käytössä Good-Bad2NT tai ei. Good-Badin käyttäjät sentään tietävät avaajalle hyvän minimikäden.

 

Mikäli luvattiin lisävoimaa "hyvällä" kolmen tason tarjouksella, on tarjoaminen aivan umpiluonnollista.

 

P

I

E

L

1

2

2

pass

pass

3

pass

?

 

Länsi voi tarjota sopivalla kädellä 3NT tai kysyä patapitoa kolmella padalla.

 

Edellisissä esimerkeissä vastustaja on vaiennut kahden tason jälkeen. Jos vastustaja kuitenkin jatkaa tarjoamista "huonon" 2NT:n päälle, on tilanne edelleen ihan hallinnassa. Useimmiten tyydytään vastustajan tarjoukseen, sillä neljän tason kilpailevat tarkkuustarjoukset ovat varsin harvinaisia.

 

P

I

E

L

1

1

1

2

2NT

3

?

 

 

KQxxx  xxx  Qxx  xx

Axxxx  x  xxxx  Kxx

Axxxx  xx  x   Kxxxx

 

Esimerkissä a) vastaajalla ei ole mitään tarvetta tarjota enempää, vaan hän passaa tyytyväisenä siihen, että vastustaja on saatu puskettua kolmen tasolle.

 

Käsi b) riittää neljään ruutuun, onpa partnerilla sitten pitkä ruutuväri tai molemmat alavärit. Jos partnerilla on ruutukäsi, on NS:llä kymmenen kortin valtti ja jakoetua. Molempia alavärejä vastaan taas yhdeksän kortin valtti, hyvät arvot ja mainio tuplafitti ristissä oikeuttavat neljän tasolle. Siispä etelä tarjoaa 4 . Molempia alavärejä vastaan jopa ylitikki on mahdollinen, partnerilla

 

x  xx  KQJxx  AQJxx

 

Tälläkin konventiolla on rajoituksensa. Jos esimerkissä c) avaajalla on alavärit, NS:n pitäisi pelata ristiä, mutta tarjoaminen johtaa katastrofiin, jos pohjoisella on vain pitkä ruutu. Etelän on siksi joko antauduttava passaamalla tai leikittävä sankaria kahdentamalla. Kahdennus on todennäköisesti oikein, jos partnerilla on pitkä ruutuväri. Huomattavaa kuitenkin on, että ilman Good-Bad2NT konventiota pohjoinen olisi mahdollisesti joutunut passaamaan toisella tarjouskierroksella, ettei vain lupaisi liikoja. Tällöin tilanne olisi NS:n kannalta nykyistäkin kehnompi.

 

P

I

E

L

1

1

pass

2

2NT

3

?

 

 

Etelä tietää partnerilleen hertta-risti - kaksivärikäden. Esimerkiksi kädellä Kxxxx  xx  x  KJxxx hän tarjoaa 4 , tietoisena kymmenen kortin valtista.

 

P

I

E

L

1

pass

1NT

2

2NT

3

?

 

 

Pohjoisella on pata ja alaväri ja yleensä 5-jako. Jos etelällä on esim. Jx  x   Qxxxx  Kxxxx, hän haluaa kilpailla neljän tasolla partnerin alavärissä. Etelä tarjoaa 4 , johon pohjoinen passaa ristivärillä ja tarjoaa 4 ruutuvärillä.

 

Good-Bad2NT on erinomainen konventio, sillä siitä saa suuria etuja ja miinukset ovat olemattomia. Inviittien ja kilpailevien tarjousten erottelusta saatava hyöty on huomattavan suuri, ja harvoin tulee ikävä luonnollista kahta sangia. Varsinkaan vahvan sangin pelaajille on todella vaikea keksiä kättä, jolla avaaja haluaisi tarjota 2NT luonnollisena tarjouksena paikassa, jossa pelataan GoodBad2NT -konventiota. Ne 16-17 ap:n tasaiset kun avataan 1NT ja vahvemmalla kädellä voi tarjota 3NT. Heikkoa sangia pelatessa on muutaman kerran tullut pieni ongelma juuri vahvalla tasaisella kädellä, mutta niistäkin on pääsääntöisesti selvitty esim. ilmaisukahdennuksella. Konvention edut ovat kuitenkin niin suuret, että niiden takia kärsii ihan mieluusti pari kertaa vuodessa. Good-Bad 2NT -konvention käytännössä ainoa huono puoli onkin, että se vähentää elämästä jännitystä ja vaarallisia tilanteita.