Tuomo Mäkelä

Tieni taitoniekaksi: Kausianalyysi 2003

Olen rehellisesti sanottuna vältellyt kausianalyysin tekemistä viime kauden kilpailuista. Liian monen kilpailun haluaisin unohtaa ö-mapin syövereihin. Oli kaudessa sentään jotain hyvääkin, rankisija pykälää vaille puolittui ja hyvät kilpailut olivat hyviä. Valitettavasti myös huonot kilpailut olivat todella huonoja. Avainsanaksi kuvaamaan koko kauttaa taitaa parhaiten sopia ailahtelevuus.

Henkilökohtaiset

Rankipisteiden keskiarvo nousi kauden aikana 4 prosenttia 77,16:een. Tämän kauden 6 parasta kilpailua olivat parempia kuin viime kauden paras kilpailu, mutta kolme huonointa olivat huonompia kuin viime kauden huonoin. Rankipisteiden keskihajonta kasvoi 5,5:stä kymmeneen. Viiden parhaan kilpailun keskiarvo nousi 10 prosenttia 87,16:een ja viiden huonoimman kilpailun keskiarvo laski 6 prosenttia 65,26:een.

Vuoden 21 kilpailussa tein kahdeksassa korkeintaan 20"/km virhettä. Suhde pysyi viime vuoteen verrattuna samana. Vähintään 40"/km tein virhettä 11 kilpailussa eli enemmän kuin joka toisessa. Viime vuonna tein yhtä paljon virhettä vain joka neljännessä kilpailussa. Yli minuutin per kilometri tein virhettä neljässä kilpailussa, kun viime vuonna tällaisia kilpailuita oli vain yksi. Virhekeskiarvo oli 41"/km, kun viime vuoden vastaava luku oli 30"/km.

Numerot eivät kerro vielä paljoakaan. Olennainen kysymys on, miksi joissain kilpailussa tuli 40"/km tai enemmän virhettä. Puutteita taidollisissa tekijöissä ei voi unohtaa. Toisena tärkeänä, joissain tapauksissa tärkeimpänä tekijänä voidaan pitää yliyritystä. Se oli osatekijänä kahdeksassa yhdestätoista kilpailusta. Yleensä näissä kilpailissa tunnusomaista olivat suuret heittelyt rastivälisijoituksissa. Yritin voittaa kilpailuja juoksemalla, enkä keskittynyt riittävästi suunnistamiseen.

Viestit

Juoksin tänä vuonna kymmenen viestiä. Kuudessa virheitä tuli korkeintaan 20"/km ja kolmessa vähintään 40"/km. Molempiin lukuihin on viime vuodesta lisäystä yksi. Virhekeskiarvo oli 27"/km eli sama kuin vuotta aiemmin.

Epäonnistuneet kolme viestiä olivat Tiomila, Jukola sekä SM-viesti ja neljäs viesti, jossa en saanut virheitä painettua 20"/km oli Smålandskavlen. Siis tärkeimmät viestit menivät kaikkein heikoiten. Yliyrittämisestä virheitä ei voi syyttää yhtä paljoa kuin henkilökohtaisissa. Ehkäpä Jukolassa, jossa juoksin kakkosjoukkueessa ja SM-viestissä yritystä oli liikaa. Nämä neljä viestiä olivat myös kaikkein vaativimmat taidollisesti, mutta rehellisesti sanottuna eivät niin paljoa mitä erot virheissä kertovat. Psykologisilla tekijöillä oli varmasti myös oma osuutensa epäonnistumisiin.

Kokonaisuutena viestit menivät kuitenkin paremmin kuin henkilökohtaiset. Viesteissä sain luonnollisesti enemmän apua kanssakilpailijoilta ja viestiradat saattoivat olla myös hivenen helpompia. Merkittävä ero löytyy myös asennoitumisesta. Vaikka viesteissäkin joissain tapauksissa yritin liikaa, niin en silti niin räikeästi mitä henkilökohtaisesti. Joissain tapauksissa pystyin jopa lähtemään välttämään epäonnistumista, minkä olen aiemmin todennut toimivaksi ajattelumalliksi. Viimeisenä vuonna 20-pojissa juoksin lähes kaikki viestit kyseisellä asenteella ja rehellisesti sanottuna, sen vuoden viestin menivät reilusti yläkanttiin. Asennoitumistavan siirtäminen käytäntöön ei vain suju sormia napsauttamalla.

Jos ynnää virhekeskiarvoja ja parantuneita suorituksia yhteen, niin on helppo todeta, että etenemisvauhti on viime vuodesta kohonnut varsin paljon, tunnin kilpailussa jopa neljä minuuttia. Puhtaasti maastojuoksuvauhdin paranemisen piikkiin ei minuuttimäärää voi laittaa, mutta siitä huolimatta parannus tällä rintamalla on ollut merkittävä. Muita neljään minuuttiin mahtuvia tekijöitä ovat kovempi puristus ja parempi sujuvuus. Jos jatkossa haluan ottaa minuutteja pois suorituksista, niin ei tarvitse katsoa kristallipalloon tietääkseen, että helpoiten ne lähtevät virheitä vähentämällä.

Ei kommentteja    ::    Kommentoi