Pan-Kristianstad, Moras, Orion ja Stora Tuna kaikki kymppisakissa. On sanomattakin selvää, ettei nyt puhuta Jukolasta. Siellä noista ei yksikään ole kymppikärjessä. Voisin vaikka lyödä asiasta vetoa.
Tiomilaa ennakoitiin helpoksi ja sitä se oli. Yöradoista oli vielä varmuuden vuoksi tehty varsin simppeleitä. Hajonnat eivät olleet liian suuria, eikä kahden osuuden hajonnoilla muutenkaan homma päässyt liian monimutkaisiksi.
Viesti suosi kovakulkuisia suunnistajia. Vauhdikkaat Keski- tai Itä-Euroopan avut olivat huomattavasti käyttökelpoisempia kuin ajan kangistamat taitosuunnistajat. Osuusjako vielä korosti tätä, kun löytyi kaksi pitkää putkea ja lopusta lyhyet päiväosuudet.
Kärkikymmenikköön sijoittuneiden joukkueiden "kotimaisuusaste" viestissä oli 58 prosenttia. Sadasta juoksijasta peräti 42 oli siis niin kutsuttuja ulkomaanvahvistuksia, näistä 35:n kotimaa löytyi Suomen, Ruotsin ja Norjan ulkopuolelta.
Luvut kertovat suunnistuksen kansainvälistymisestä. Jos kahden-kolmen vahvistuksen taktiikka alkaa olla kuopattu, mietityttää, missä kulkee raja. Muutamassa ammattimaisesti operoivassa suunnistusorganisaatiossa runsaan ulkomaalaisten määrän ymmärtää, mutta entä siellä, missä toiminta pyörii edelleen puhtaasti talkoopohjalta? Jossain asia on jo huomattu, kun Tumekin näytti asettaneet sisäisen ulkomaalaiskiintiön.
Yhtälailla ulkomaalaisten runsas määrä kertoo myös siitä, että he osasivat homman. Mutta eiköhän tilanne taas Jukolassa normalisoidu ja kärkijoukkueista löydy enemmän skandinaavisissa maastoissa suunnistustaitonsa ammentaneita suunnistajia. Jukola on kuitenkin täysin erilainen viesti kuin Tiomila. Ja hyvä niin. Enkä sano tätä siksi, että Tiomila olisi Jukolaa viestinä huonompi, vaan koska on hyvä, että kaksi suurviestiä asettavat joukkueille erilaisia haasteita.
Yhtä asiaa en kuitenkaan ymmärrä. Jos kerran Tiomilassa oli helppoa, miksi suomalaiset suosikkijoukkueet tekivät niin paljon virheitä. Eivät ne nimittäin jalalla tätä viestiä hävinneet.
Northen Windissä ilmeisesti on resurssit ja taustatekijät kohdallaan, mutta eipä sekään joukkue ole - vielä - menestystä pahemmin aikuisten viesteissä niittänyt. Villi veikkaukseni kuitenkin on, että potentiaalinen suurviestimenestyjäseura tulee tulevaisuudessa pikemminkin idästä...
pauke - 6.5.2008 klo 14.31
Vaikka ajatus sinänsä kuulostaa mielenkiintoiselta, saattaa olla vielä kaukana se päivä, jolloin Keski-Euroopasta tulisi varteenotettavia kokonaisia viestijoukkueita suurviesteihin. Se vaatisi resursseja toiminnan pyörittämiseen, kenties myös kulttuuria luomaan pohjaa toiminnalle. Vaikka Tiomila-voiton takuumiehinä oli nytkin kaksi sveitsiläistä, epäilen, että kilpailu jäi paikallisessa mediassa varsin pienelle huomiolle.
Keskieurooppalaisten suunnistajien esiinmarssi lienee lopulta varsin ymmärrettävää kehitystä. Mutta ehkä meilläkin tosiaan olisi siitä opittavaa - muutakin kuin pelkästään se, että pariin katsastukseen ja Huippuliigaan haetaan kovavauhtinen maasto.
mäksä - 3.5.2008 klo 13.41
ja hyvä niin. ei jää suunnistus pohjoismaisten pienten piirien puuhasteluksi. odotan kuitenkin sitä että muualle eurooppaan nousisi merkittäviä seuroja taistelemaan viestimenestyksestä, eikä niin että paikalliset tykittäjät siirtyvät suurviesteissä vain vahvistamaan meikäläisten joukkueita ja edustavat omissa karkeloissaan tiesmitä seuroja.
messibojan - 2.5.2008 klo 23.17
Niin, kyllä keskieurooppalaisten merkityksen kasvu viesteissä heijastelee myös yleisempi voimasuhteita - ja niiden suuntaa.
Viimeisessä viidessä MM-pitkässä Keski-Eurooppa on vienyt jo 8/15 mitaleista, kun sitä edeltävissä osuus oli 1/15. Ne on nyt parempia, ja se näkyy yhtä lailla kaikissa tuloksissa. Tulevaisuudessa painotukset menevät vielä enemmän siihen suuntaan.
Tsadilainen - 2.5.2008 klo 16.53
Niin... tähän on tultu. Koska on seuraavat arvokisat skandinaviassa? Siihen asti huippuliigat, katsastukset ym. ovat pomminvarmasti Siljarastien kaltaisia juoksukisoja.
Mutta ei kai tämä nykysuuntaus kauheasti haittaa, kun nykymuotoinen 10-mila ja muut vähähajontaiset viestit tuntuvat sopivan Ankkurille (ja sen ankkurille) kuin nenä päähän ;-)
pauke - 2.5.2008 klo 14.01
Olen yrittänyt tasaisin väliajoin toitottaa, että talvella voisi tehdä välillä helppoja ja kovavauhtisia yötreenejä, sillä onhan se eri asia suunnistaa 7 min/ kilsa tai 5,5 min/ kilsa.
Köde - 2.5.2008 klo 8.39
Eikö suomalainen suunnistaja vain ole tottunut kohtuu helppoon kovavauhtiseen suunnistukseen. Virhettä tulee helpollakin radalla vauhdin kasvaessa kovaksi. Keskieuroopan menijät ovat vauhtiin ja 'helppouteen' tottuneet.
Analyytti - 30.4.2008 klo 15.03
Helppoa, jolloin vauhti kasvaa ja taas vaikenee. Ehkä suomalaiset eivät vaan osaa suunnistaa kovassa vauhdissa.
etana - 30.4.2008 klo 14.59
Kerrassaan mainio kirjoitus.
007 - 30.4.2008 klo 9.52