Tuomo Mäkelä

Sprinttisuunnistus á la mäksä, osa 4: Reitinvalinta

Heitän alkuun reitinvalintavälin pureskeltavaksi. Kyseessä on varsin tyypillinen sprinttisuunnistusväli. Karttalinkki on alla, mutta ensin ohje. Hahmota rastiväli ja eri reitinvalintavaihtoehdot, ja heti tämän jälkeen valitse, minkä reitinvalinnan ottaisit. Tämän pitäisi tapahtua parissa sekunnissa. Sen jälkeen katso reitinvalintaväliä tarkemmin. Analysoi ja spekuloi rauhassa, ja tee reitinvalinta uudestaan. Kartta on Salon Lukkarinmäestä, missä juostiin PM-sprintti. Kävin juoksemassa välin aiemmin ja oma kellotukseni löytyy kommenteista.

Spekuloituasi välin kunnolla, kummalta puolelta kiertäisit?

Ääniä yhteensä 72.

Valitsiko mietittyäsi väliä pidempään saman reitinvalinnan kuin nopealla vilkaisulla? Kuinka varma olet siitä, että lopulta valitsemasi reitinvalinta on myös todellisuudessa nopeampi? Kuinka tarkasti uskot pystyväsi arvioimaan eri reitinvalintojen nopeuseron? Joudun muistuttamaan, että jos kisoissa väli olisi juostu, tälläkin välillä olisi reitinvalintaa nopeuttanut, jos ennakkoon olisi vanhoista kartoista katsonut, kuinka suuri nousu portaissa tulee. Toisaalta epäilen, että käytännössä monen reitinvalintaan olisi saattanut vaikuttaa rastilla silmämääräinen arvio portaiden jyrkkyydestä ja nopeudesta.

Kuten kenties joku muukin, olen ollut tekemässä reitinvalintakokeita sprinttisuunnistuskilpailuun eri reitinvalintojen aikaeroista. Jos ratamestari ja kartantekijä, jolla on kaikki saatavissa oleva informaatio maastosta ja reitinvalintaan vaikuttavista tekijöistä, pystyisi tämän informaation avulla arvioimaan eri reitinvalintojen nopeuden täsmällisesti, ei reitinvalintojen koejuoksemiseen olisi mitään tarvetta. Mutta siinäkin koejuoksussa, jonka suoritin, reitinvalintakokeet antoivat lisäinformaatiota reitinvalintojen nopeudesta. Jos ratamestari ja kartantekijä ei pysty päättelemään eri reitinvalintojen aikaeroja täsmällisesti, millä suunnistaja, jolla on rajallisesti aikaa ja vain kartan antama pelkistetty informaatio, pystyisi siihen?

Toisaalta eivät reitinvalintakokeetkaan koskaan anna täsmällistä tietoa reitinvalintojen nopeudesta. Jos saman välin juoksisi samalla valinnalla uudestaan, ei aika välttämättä olisi sama. Yhtä lailla kilpailun väliajoista ja GPS-viivoista on mahdotonta päätellä reitinvalintojen aikaeroja täsmällisesti. Tietysti, jos väli juostaan hyvällä pohjalla ja olemattomalla hajonnalla reitinvalintojen toteutuksessa, kuten esimerkkivälissä tilanne olisikin, pitäisi aikaerot pystyä määrittämään melko tarkasti, ainakin tarkemmin kuin maastossa juostavilla väleillä.

Reitinvalinnat nopeasti

Minusta yksinkertaisilla reitinvalintaväleillä kannattaa välttää reitinvalintojen liikaa spekulointia, pyrkiä tekemään valinnat nopeasti ja luottaa omaan rutiiniin. Niin kauan kuin reitinvalintaa tehdessä kartasta on löydettävissä lisäinformaatiota, joka vaikuttaa reitinvalintapäätökseen, on ajankäyttö perusteltua. Sen jälkeen kysymys on oikeasta tuntumasta, joskus myös sattumasta ja onnesta. Hyvät ratamestarit tekevät reitinvalintavälejä, joissa valinnat näyttävät likimain yhtä nopeilta. Valintapäätöksen jälkeen säilyy epäilys reitinvalinnan onnistumisesta, mutta se epäilys pitää vain unohtaa, eikä sortua empimään tehtyä päätöstä.

Tietysti, jos radalla tarjotaan aikaa tulevien välien lukemiseen, niin huokutus käyttää lisää aikaa tulevan reitinvalinnan tekoon kasvaa. Mutta aika ei ole koskaan ilmaista. Ensinnäkin, juoksuvauhti karttaa lukien on aina hitaampi kuin karttaa lukematta. Kartanluku vaikuttaa vauhtiin sitä enemmän mitä huonompi on pohja ja kovempi on vauhti. Toiseksi, keskityttäessä tuleviin reitinvalintoihin on aina olemassa mahdollisuus virheeseen käsillä olevassa suunnistustehtävässä. Vaikka virheen mahdollisuus olisikin kyseisessä tilanteessa pieni, samoin kuin keskimääräinen oletettu virhe, tämä on huomioitava lisäajankäyttöä analysoitaessa. Lisäajankäytön mahdollinen keskimääräinen hyöty reitinvalinnassakin on kuitenkin myös hyvin vähäistä, ehkä luokkaa pari kymmenystä. On hyvä muistaa, ettei päätöksen muutos ole aina väärän reitinvalinnan korjaaminen oikeaksi, vaan yhtä hyvin oikean reitinvalinnan voi korjata vääräksi.

Jos reitinvalintavälit ovat pitkiä ja monimutkaisia ja niissä voidaan olettaa olevan selvää aikaeroa reitinvalintojen välillä, on ajankäyttö perustellumpaa. Tietysti pitkien reitinvalintavälien valintojen tekoon menee luonnostaankin enemmän aikaa, koska kaikkien tekijöiden huomioiminen vie aikaa.

Reitinvalinta riippuu myös tilanteesta

Heitän tähän vielä toisen reitinvalintaesimerkin painottaakseni jotain nyt sivuutettuja kohtia. Tämä reitinvalinta poikkeaa edellisestä siinä mielessä, ettei reitinvalintaa pysty tekemään ilman lisäinformaatiota maastosta ja radasta. Jos kysymys kuuluisi, kummalta puolelta juoksisit? Jatkokysymyksen pitäisi kuulua, missä olosuhteissa?

Olennaisin lisämääre olisi tietysti maastotyyppi. Maasto on niin ikään Salon Lukkarinmäestä. Metsä on sekametsää. Lonkalta maaston nopeutta arvioisin siten, että ehkä keväällä on nopeampi juosta väli suoraan, mutta näin heinäkuussa ei suoralle valinnalle ole mitään asiaa. Voidaan tässä olettaa, että väli juostaan keväällä, jolloin maasto on nopeampaa juosta.

Lisäksi pitäisi tietää, mikä on rastivälin suhde muuhun rataan? Jos väli juostaisiin alussa, juoksisin ehdottomasti ympäri, koska saisin siten aikaa lukea tulevia välejä. Alkupuolella rataa kiertäisin välin myös siksi, että haluaisin mielummin ottaa riskittömämmän valinnan. Radan loppupuolella saattaisin harkita suoraa valintaa, jos kilpailun aikana olisi muodostunut käsitys, että maasto olisi nopeaa, näkyväisyys olisi hyvä, mikä helpottaisi rastinottoa, en tarvitsisi lisäaikaa tulevien välien katsomiseen ja voimia olisi vielä hyvin jäljellä.

Rastiväli on tyypillinen esimerkki välistä, missä kilpailijoiden ennakkotiedoissa on niin suuria puutteita, että arviot reitinvalintojen nopeudesta ovat erittäin karkeita. Valkoisen metsän nopeus voi vaihdella erittäin paljon, vaikka maastotyyppi olisikin tuttu. Tästä epävarmuudesta huolimatta voidaan perustellusti kysyä, kuinka paljon nopeampi suoran valinnan pitäisi olla, että sen valitseminen kannattaisi? Jos huomioidaan virheen mahdollisuus reitinvalinnan toteutuksessa. Tai jos huomioidaan myös se aika, joka suoralla valinnalla menetetään tulevien välien lukemisesta?

Reitinvalinnat tehdään rutiinilla

Tässä jutussa ei varsinaisesti opetettu ketään tekemään parempia reitinvalintoja. Reitinvalinnan aika on matka kertaa nopeus. Ja nopeus riippuu maastotyypistä ja henkilökohtaisista ominaisuuksista. Näin yksinkertaista se on. Tai monimutkaista. Reitinvalintojen tekeminen on monesti, jos asioita tosissaan lähtee pureksimaan, niin monimutkaista, ettei kaiken laskemiseen ole aikaa. Mutta ei kukaan kaikkea yritäkään laskea. Ei reitinvalintojen tekemisessä ole kysymys matematiikasta tai päättelytaidoista. Kysymys on rutiinista. Kun vastaavista paikoista on kymmeniä toistoja, alkavat oikeat reitinvalinnat löytyä selkärangasta. Ja vaikka reitinvalinnat eivät tulisikaan yhtään paremmiksi, nopeutuu ainakin niiden tekeminen. Mutta sekin on jo taito, mitä ei kannata yhtään väheksyä.

Kommentoi

Kellotin reitinvalintaesimerkin välin vasemmalta kaksi sekuntia nopeammin.

Matkat kartasta mitattuna: vasemmalta 291 m ja oikealta 243 m. Oikelta nousu on varsin jyrkkä, mikä hidastaa. Myös alamäki on niin jyrkkä, että sitä on vaikea juosta rennosti ja toisaalta rastille pitää kuitenkin jarruttaa.

mäksä - 5.7.2009 klo 15.51