Tuomo Mäkelä

Jukolan viesti

Ennen lähtöä: Rauhallista odottelua

Olimme hyvissä asemissa pääjoukossa toisen osuuden ensimmäisellä online-rastilla, kun lähdin veryttelemään. Tavoittenani oli juosta rauhallisesti letkoissa ja nousta sijoja muiden virheillä. Hyvästä lähtöpaikasta on aina helpompi lähteä tekemään omaa suoritusta.

Seuraavissa väliajoissa porukka oli hajonnut ja yleisörastilla olimme jääneet puolitoista minuuttia letkan keulasta. Kävin asiat vielä kertaalleen läpi ja muistutin lähtemästä liian kovaa.

2. vaihto: 24. +4.34

K-3: Ratkaisevat sekunnit

Alkumatka suosi minun askeltani. Kankaalla juokseminen oli helppoa. Selkiä oli mukavasti edessä, mutta kaikki etenivät eri hajonnoille. Juoksin omaa uraani suoraan rastille, jossa näin muutaman joukkueen 15 sekuntia edellä (Ilmeisesti Friskus, Hammaren ja GMOK).

Kakkosvälillä A2:n kartta ei tahtonut taipua käteen ja lähdin vain toisten perään. Porukka halkesi kahtia ja valitsin oikeanpuoleisen letkan, jossa kulki myös toisen hajonnan miehiä. Sain kartan taas oikein käteeni ja itseni kartalle. En katsonut kompassiin ja vedimme hieman sivuun. Tajusin virheeni vasta kun se oli jo tehty.

Juoksin kolmoselle hieman epävarmasti, koska näkyväisyys oli huono, eikä luettavaa ollut. Tulin rastille ykkösvälillä ohittamani Joensuun perässä. Olin noussut pari sijaa, mutta vaihdossa ollut pitkä yhtenäinen letka oli hajonnut kahtia ja olin jäänyt jälkimmäisen osan keulaan. Ilman 20 sekunnin virhettä olisin ollut toisen letkan perällä.

3. rasti 3,1km: 21. +4.50

3-13: Tasaista turpaanottoa

Juoksin pari seuraavaa väliä Joensuun perässä. Parin edellisen rastin epävarmuuden jälkeen halusin päästä taas rauhassa suunnistusrytmiin mukaan. Seiskavälillä (110) Hämälistön Sami siirtyi letkan kärkeen. Joku Göteborgin kaveri (paljastunut myöhemmin Thomas Aspiksi) ja toinen ruotsalainen (Ulricehamnsin Erik Öhlund) keikkuivat myös letkassa kärjen tuntumassa.

Kasilla (111) Sami veti rastia sivuun ja yllättäen minä perässä. Seuraavalla välillä, kun taas sain kartan sopivasti käteeni, huomasin kompassiin katsomatta, ettei liiallinen ojien yli hyppiminen ole tarpeellista. Korjasin vasemmalle ja porukan keulilla rastille.

Ysirastilla (114) GMOK:n Anders Axenborg otti vetojuhdan tehtävän, mutta kun seuraavalla välillä hän sukelsi tieltä suoraan risukkoon löin liinat kiinni ja otin valinnan tietä ympäri. Axenborg hävisi minulle välillä 35 sekuntia, mutta uskoisin, että hyvin toteutettuna suoravalinta olisi hitusen nopeampi.

Yhdelletoista (116) mentäessä Öhlund oli siirtynyt kärkeen ja kaveri antoi nastarin laulaa uralla. Luottoa Öhlundin suunnistustaitoihin riitti ojien risteykseen saakka, mistä sain itseni kiinni. Kärkimies suunnistaa, prkl! Tällaisesta sinkoilusta hyötyvät vain edellä menevät letkat. Rastille juostessa katselin, kuinka Sörkka veti takaatulijoita oikeaa viivaa pitkin kohti rastia.

Seuraavalla välillä (119) suunnistin itse hieman ylempää ja leimasin rastilla kärjessä. Luottamus kaikkien muiden suunnistustaitoon, tietysti Sörkkaa lukuunottamatta, oli kadonnut. Edessä oli kaksi minuuttia tyhjää, takana minuutin sisässä 18 joukkuetta.

13. rasti 8,4km: 16. +7.15

13-19: Rasteilta huonosti, rasteille hyvin

Olimme tulleet pitkän matkan ilman hajontaa ja olin pommivarma, että tähän loppui putki. Toisen osuuden juoksijoita oli uralla haitaksi asti ja otin turhaan rinteessä metsävalintaa. Tiellä 14-välillä (126) Asp, Öhlund ja Hämälistö vetivät eteen. Nyt mentiin taas vähän parempaa vauhtia. Ensimmäisenä letkasta irtosi Sami, mutta jatkoin ruotsalaiskaksikon perässä 127:lle, missä he ottivat leiman ja minä jatkoin 126:lle.

En halunut päästää Öhlundia ja Aspia karkuun, mutta yritin hillitä itseäni muistuttamalla, että seuraava hajonta on lyhyt. Vedin joka tapauksessa välin kovaa, mutta rastille (129) tulin varmistellen. Seuraavalle lähdettäessä en taas saanut karttaa sopimaan käteeni ja juoksin haparoiden. Näin kuitenkin rastille tullessani Aspin ja Öhlundin leimaavan 134:llä, josta kävin vielä tarkistamassa koodin ennen kuin hain omani.

Lähdin kohti 17. rastia (139) vain uraa pitkin eteenpäin, koska jouduin avaamaan umpisolmussa olevan karttani kokonaan. Kun sain taas karttani haltuun, tajusin, että juoksen jotain hajontojen tarkistajien uraa poikittain. Käännyin kirosanojen saattelemana suorassa kulmassa vasempaan. En kuitenkaan nähnyt enää ruotsalaisparivaljakkoa.

18. välin (151) kierto mäen väärältä puolelta ei välttämättä ollut huono, koska pääsin hyödyntämään uraa. Näin Aspin lähtevän rastilta 15 sekuntia edellä. Koukkasin typerästi kaikin mahdollisin vempaimin varustettua online-rastia ja Asp katosi lopullisesti. Minuutin sisällä takana oli jo 22 joukkuetta.

19. rasti 11,2km: 18. +7.57

19-M: Terkelsenin adjutanttina

Huomasin heti, että 20-välillä (150) ura vein hieman sivuun. Arvasin, että pitkällä yöllä olisi tässä oma rasti. Lähdin puskemaan rastille suoraan, mutta uraa olisi varmasti kannanttanut jatkaa pidempään, sikäli heikosti jalka nousi suossa. Ennen rastia Farum-Tisvilden kaveri tuli kovaa rinnalle ja rastin jälkeen annoin hänen mennä siirtyä eteen.

Koko alkumatka oli mennyt fyysisesti todella helposti ja yllätyin aika tavalla, kun Tanskan poika löi kankaalla isompaa silmään ja jouduin hieman antamaan siimaa. Maalissa ei ollut enää yllätys kuulla kaverin olleen Chris Terkelsen.

Yleisörasti 13,7km: 19. +8.15

Loppulenkillä onnistuin vielä nousemaan kaksi sijaa, kun saimme kiinni Haldenin kakkosen Helgerudin ja Hämeenlinnan Pietilän. Onneksi kukaan ei muistuttanut, että olin ohittanut Pietilän heti K-pisteen jälkeen. Tärkeintä kuitenkin oli se, että sain monia joukkueita ajallisesti kiinni. Nimittäin luulen, että vain harva oli kankaalla Terkelseniä tai minua nopeampi.

Vaihto 14,9km: 17. +8.01

Noin kokonaisuutena

Kakkosen virhe harmittaa. Ilman sitä olisin päässyt vauhdikkaampaan letkaan, paremmille sijoille, parempaan loppuaikaan. Ehkä... Väliajoissahan tämä letka oli jo 2.30 edellä, mutta monet sortuivat lopussa virheisiin ja yli kaksi minuuttia edellä vaihtoivat vain Föhr ja Nordberg.

Toisaalta harmittamaan jäivät myös alokasmaiset rasteilta lähdöissä tapahtuneet virheet. Täytyisi varmaankin hakeutua kartantaittelukurssille ja opetella pyörittelemään A2:n lakanaa. Nyt tuntui, ettei se ollut koskaan hyvin kädessä.

Mutta kaipa sitä tyytyväinen täytyy olla. En juossut huonosti ja se on jo paljon viestisuunnistuksessa.

Ei kommentteja    ::    Kommentoi