Tuomo Mäkelä

Kärvistelytauko

Ja mitä sitten kävikään? Tulin kipeäksi. Otan tämän todistuksena siitä, että onnistuin ylittämään itseni sunnuntaina, koska elimistön puolustusmekanismit eivät kestäneet sen saamaa järkytystä. Toisaalta olisin voinut jättää myös ottamatta tämän kunnianosoituksen omasta taistelustani, sillä voisin vaihteeksi myös harjoitella. Tässä kärvistellessäni tein sen mieluisan ratkaisun, etten juokse keskimatkaa. Pitkän matkan perusteella jalkani riittävät yhteen vetoon ja käytän sen mielummin viestissä kuin keskimatkan karsinnassa. Kai periaatteessa sen karsinnan voisin juosta, mutta olen sitä mieltä, että onhan se tavattoman tyhmää lähteä keskimatkalle, jos a) ei ole harjoitellut ko. suunnistuksen alalajia ja b) ei kuitenkaan aio juosta finaalia, oli se mikä tahansa.